Jalosukuisten synty - a podcast by Yle Areena

Ihmisillä on taipumus vieroksua sitä, mikä on toisenlaista ja vierasta. Uskonto, ideologia ja rotuoppi ovat vuosisatojen kuluessa usein johtaneet julmiin vainoihin. Ihmismieltä on kautta historian ohjannut pelko ja kateus, jotka ovat johtaneet käsittämättömiin tekoihin. Myös omistamisen ja vallan dynamiikka ovat näytelleet erilaisten eliittien syntymisessä merkittävää roolia kautta historian.

Näistä asenteista ja ennakkoluuloista oikeutusta ovat hakeneet niin orjuuttaminen kuin juutalaisvainotkin. Ikävintä on, että ihmismielen valtaava pelko ja kateus eivät ole minnekään kadonneet, vaan ne on hyvä tiedostaa ja ymmärtää, että niistä ovat ammentaneet voimansa monet historiamme hirmuteot.

Ajatus ihmisen luokittelemisesta rotuihin eläinten tavoin ulkonäkö ja muiden piirteiden mukaan syntyi jo 1600 - 1700 luvuilla. Ihmisiä on yritetty jakaa rotuihin mm. hiustenvärin ja silmien värin perusteella. Tyypillisintä oli kuitenkin jakaa ihmiset ihonvärin perusteella. Monilla oli ennakkoluuloja afrikkalaisia kohtaan. Esimerkiksi Georges Louis de Buffon (1707 – 1788) katsoi, että afrikkalaiset ja lappalaiset olivat rappeutuneita ihmislajeja. Rotuja luokiteltiin siis myös aikansa kauneuskäsitteiden mukaan.

Toiseuden toteamista tapahtui myös löytöretkien ja kolonialismin edetessä. Löytöretkien aikana luomiskertomustakin oli tarkistettava, kun löytyi uusia ennennäkemättömiä ihmisryhmiä, jonka seurauksena eurooppalaisille tuli ylivertaisuuden tunne.

Kun 1800-luvulla ihmisiä oli luokiteltu tarpeeksi alempiin rotuihin ja todettu heitä toisarvoiseksi, ajatuksen yleisyys Euroopassa ja Amerikassa johti lopulta siihen, että syntyi evoluutio-opin vanavedessä eugeniikaksi kutsuttu perinnöllisyystieteen haara.

Ensimmäisiä alan tutkijoita oli Charles Darwinin serkkupuoli Francis Galton. Hän loi eugeniikka-termin klassisen kreikan sanasta eugenes, joka tarkoittaa jalosukuista tai syntyperältään hyvää.
1865 Galton kirjoitti, että jos ihmisrodun parantamiseen käytettäisiin edes kahdeskymmenes osa niistä kustannuksista ja ponnistuksista, jotka käytetään hevos- ja nautarotujen jalostamiseen, saataisiin aikaan todellinen älyn galaksi.

Eugeniikan tavoite oli siis jalostaa terve ja tuottava väestö säätelemällä kansalaisten lisääntymistä.
Ihmisrodun jalostamisen keinovalikoiman kolme pointtia:

-Vähälahjaisten lisääntyminen estettävä ja on tuettava lahjakkaiden perheiden lisääntymistä.

-Oikean aviopuolison valita tärkeää, sillä avioliittojen kautta voitiin saada aikaan lahjakas ihmisrotu.

-Lonnonvalinnan toimintaa tuettava. Lääketiede ja sosiaalihuolto järkyttivät luonnollista tasapainoa mahdollistamalla heikkojen ihmisyksilöiden eloonjäämisen.

Toisen maailmansodan loputtua ja Hitlerin hirmutekojen selvittyä ihmisten luokittelemisesta idiootteihin hiljalleen luovuttiin, mutta mm. Suomessa steriloitiin kyseenalaisin perustein pääasiassa naisia vielä 1970-luvun alkuun asti, eikä Suomi ollut tässä ainoa, kertoo Tampereen yliopiston yleisen historian professori emeritta Marjatta Hietala. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Näytteet lukee Aura Lindeberg.

Further episodes of Rotuopin kahdeksat kasvot

Further podcasts by Yle Areena

Website of Yle Areena