Kohti geneettistä luokkayhteiskuntaa - a podcast by Yle Areena

Jos maailmaa aletaan jakaa geenien mukaan jotka sisältävät perimän, ihminen on heikoilla, sillä riisilläkin on enemmän perimägeenejä kuin ihmisellä. Ihmisen perimä sisältää vain noin 20 000 geeniä, kun riisillä niitä on 50 000 ja hiirilläkin 23 000. Banaanikärpäsen voitamme, tosin niukasti. Pelastuksemme kuitenkin on, että geenien säätely on avainasemassa siinä kuinka kehittynyt tai alkeellinen eliö on. Kun otetaan Patagonian intiaani, Gröönlannin eskimo ja Myllypuron suomalainen ja näitä verrataan keskenään, niin ne ovat erittäin samanlaisia perimältään. Samanlaisempia kuin Helsinkiläinen Seurasaaren orava ja Tukholmalainen Skansenin orava, niiden dna:ssa on suurempi ero. Se, että ihmiset jakavat toisiaan rotuihin, on siis jokseenkin teennäistä, tarkoitushakuista tai poliittista. Se miten asiat voivat olla tulevaisuudessa onkin sitten jo ihan eri luokan asia, sillä mukaan on tulossa tiede ja sen uusimmat menetelmät ihmisrodun jalostuksessa. Olemmeko siis jo puolivälissä matkalla kohti geneettistä luokkayhteiskuntaa?

Ihmisen koko perimän selvittäminen tulee koko ajan halvemmaksi. Hinta voi jo lähivuosina painua alle tuhannen dollarin. Ensi vuosikymmenen puolivälissä käytössä on ilmeisesti jo kompakteja pikatestejä, joilla yksilön perimä voidaan selvittää neljännestunnissa. Entäpä jos työnantajat alkavat tarjota geenitestejä tiskin alta työnhakijoille. Jokainen tajuaa, että testistä kieltäytyminen johtaa hylätyksi tulemiseen paikkaa hakiessa. Geenitiedot voisivat myös johtaa pahaan syrjintään työelämässä, kun kaikki mahdolliset viat ja vaivat ovat tarjottimella työnantajalle.

Myös ihmisten perimän muokkaus on jo viekoittelevan helppoa, mutta vielä mietitään, saako ihmistä muunnella. Muuntogeenisistä eli gm-ihmisistä on tullut siis realistinen mahdollisuus.
Nyt olisi nimittäin ensi kertaa teknisesti kyllin helppoa muokata ihmisen geenejä niin, että muutos periytyy sukusoluissa jälkeläisille. Rotuhygienia 1900-luvun alkupuolella oli oman aikansa huippututkimusta. He yrittivät nähdä ihmisten ulkoisista ominaisuuksista samoja asioita, joita me nykyään etsimme geeneistä.

Uusinta tietoa on se, että kun katsotaan kuinka paljon DNA:han voidaan taltioida tietoa, niin ihmiskunnan kaikki saavutukset, kaikki keksinnöt ja kaikki mitä on ikinä kirjoitettu, pystyttäisiin helposti tallentamaan kenkälaatikon kokoiseen määrään DNA:ta. Eli DNA on myös tavattoman tehokas informaation säilyttäjä, kertoo biologi ja tietokirjailija Juha Valste. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Näytteet lukee Aura Lindeberg.

Further episodes of Rotuopin kahdeksat kasvot

Further podcasts by Yle Areena

Website of Yle Areena