Aristoteleen kantapää: Keskiajan suomi - a podcast by Yle Areena

Suomen keskiaika on hyvä esimerkki siitä, miten sopimuksen- ja tulkinnanvaraisia monet vankkoina faktoina pitämämme historialliset käsitteet ovat. Kun muualla Euroopassa
keskiaikaa vietettiin noin tuhannen vuoden ajan noin vuodesta 400 tai 500 vuoteen 1500, Suomessa kyseinen ajanjakso määritellään vuosien 1155 ja 1523 väliin jääväksi alle neljänsadan vuoden pituiseksi ajaksi.

Suomessa ei hötkyilty, täällä vietettiin vuonna 400 vielä rautakautta, jonka lasketaan päättyvän 1100 tai 1200-luvuilla, kun keskiaika vihdoin saapui meillekin. Tämän sivistyksen uuden aallon meille toi Ruotsin kuningas Eerik Pyhä, joka legendan mukaan saapui meille vuonna 1150 niin sanotulle ensimmäiselle ristiretkelle Suomeen piispa Henrikin kanssa. Kyseinen Pyhän Eerikin legenda on asiasta ainoa todiste, ja se kirjoitettiin reilut sata vuotta myöhemmin kuningas Eerikin kanonisoimiseksi pyhimykseksi.

Rautakausi on saanut nimensä aikakauden uudesta materiaalista, raudasta. Keskiaika taas sai nimensä renessanssin aikana, kun sen ajan humanistit päihtyivät sivistyksen uudesta noususta ja päättivät korostaa sen hienoutta nimittämällä aiempaa ajanjaksoa pimeäksi keskiajaksi.

Suomen rautakaudesta tiedetään vähän, eikä paljon tiedetä keskiajastakaan. Meillä oli silloin kuusi kaupunkia: Turku, Viipuri, Ulvila, Naantali, Rauma ja Porvoo. Asutusta oli etupäässä etelässä, niin sanotussa Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Ihmiset kalastivat, metsästivät ja yhä enemmän viljelivät maata. Asukkaita täällä oli arvioiden mukaan noin 50 000.

Millaista suomea nuo ihmiset puhuivat? Puhuttiinko täällä suomea? Ymmärtäisikö nykyajan ihminen keskiajan suomen kieltä? Puhuttiinko Suomessa keskiajalla muita kieliä? Professori Kaisa Häkkinen on tutkinut keskiajan suomea, annetaan hänen kertoa.

Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Further episodes of Aristoteleen kantapää

Further podcasts by Yle Areena

Website of Yle Areena