Podcasts by Aristoteleen kantapää

Miten alkoholi vaikuttaa kielellisiin kykyihin? from 2023-12-13T14:53:04.589900

Kaikkihan tietävät humalaisten hauskat jutut. Niitä riittää, vaikka jalat eivät enää kantaisi. Lisääkö alkoholi siis kielellisiä kykyjä? Aristoteleen kantapää selvittää tällä viikolla, syntyykö hum...

Suomalainen keksintö paljastaa puhujan äidinkielen from 2023-12-13T14:53:04.586872

Vierasta kieltä opiskeleva yrittää oppia ääntämään samalla tavalla kuin kieltä äidinkielenään puhuva, mutta se ei ikinä onnistu täydellisesti. Aina sattuu pieniä äännevirheitä, josta voi lahjomatto...

Luuttu, kitara, ukulele ja mitä niitä onkaan? from 2023-12-13T14:53:04.578847

Näppäiltäviä kielisoittimia soitetaan kaikkialla maailmassa. Musiikkiantropologian emeritusprofessori Timo Leisiö kertoo, kuinka kitara ja sen sukulaiset ovat saaneet nimensä ja miksi ne ovat niin ...

Ovatko japanilaiset haiku- ja tankarunot twitter-viestien edeltäjiä? from 2023-12-13T14:53:04.569052

Tankarunot olivat alunperin ikään kuin haikeita rakkausviestejä ja haiut taas kuvaavat runoilijan sisäistä mielen maailmaa ulkoisten asioiden ja aistien kautta. Ne levisivät Eurooppaan edellisen vu...

Miten Jussi Halla-ahon ja Timo Soinin puoluejohtajaretoriikka eroavat toisistaan? from 2023-12-13T14:53:04.563918

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla- aho jakaa ajatuksiaan monien kansainvälisten oikeistopopulistien tapaan erityisesti sosiaalisessa mediassa ja valtamedian ulkopuolella. Sen avulla ...

Sanataidekoulussa jokainen voi löytää sisältään sanoja ja mielikuvitusta from 2023-12-13T14:53:04.560700

Sanataidekasvatuksen uranuurtaja Aulikki Rungren uskoo kielioppisääntöjä enemmän ihmisen omaan mielikuvitukseen. Siksi sanataidekoulussa ei anneta kritiikkiä eikä arvoteta oppilaiden tuotoksia vaan...

Pitävätkö väitteet eduskunnan keskustelukulttuurin heikentymisestä paikkansa? from 2023-12-13T14:53:04.551321

Julkisuudessa eduskuntakeskusteluja on verrattu jopa Twitter-väittelyihin. Toista kansanedustajaa ei saa syyttää valehtelusta, mikä onkin synnyttänyt lukuisia vaihtoehtoisia ilmauksia valehtelulle....

Millainen uutiskanava on presidentti Trumpin suosima Fox News? from 2023-12-13T14:53:04.495925

Yleisen käsityksen mukaan uutiset ovat tutkittua tietoa, joka esitetään totuudenmukaisesti. Uutisten tarkoitus ei ole muokata yleisön mielipidettä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita esimerkiksi Yh...

Kuka kirjoitti 1600-luvun suomen kielen kieliopin? from 2023-12-13T14:53:04.487280

Vuonna 2008 julkisuuteen nousi aiemmin tuntematon 1600-luvulle sijoittuva suomen kieliopin käsikirjoitus. Kotuksen erityisasiantuntija Petri Lauerma kertoo miten teoksen alkuperää on asiantuntijavo...

Kuka kukin on "armeijan harmaissa" from 2023-12-13T14:53:04.476583

Maanantai 7.1. oli jännittävä päivä niille 12 500 alokkaalle, jotka aloittivat asepalveluksensa. Varusteiden jaon ja tupiin asettautumisen jälkeen he alkoivat opetella armeijan tapoja. On tärkeät...

Saamen monet kielet from 2023-12-13T14:53:04.467367

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Tuona päivänä vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjä...

Miten Ranskan kieli syntyi ja miksi sen lausuminen saa kielen solmuun? from 2023-12-13T14:53:04.457024

Ranskaa puhutaan tietenkin ennen kaikkea Ranskassa, mutta myös Belgiassa, Sveitsissä, Kanadassa ja monessa Afrikan maassa. Ranska on myös muunmuassa diplomatian, muodin ja keittotaidon kieli. Emeri...

Sarkasmi - hienovaraista kritiikkiä vai töykeää töksäyttelyä? from 2023-12-13T14:53:04.448970

Sarkasmi eli pureva iva on tunnetusti vaikea laji. Se toimii muun ironian tavoin siten, että sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista, ja sarkasmilla on vieläpä kohde, johon suhtaudutaan arvostelevasti...

Lyhyt johdatus meemien olemukseen from 2023-12-13T14:53:04.438395

Meemit eli nokkelat nopeasti leviävät kuvan ja tekstin yhdistelmät naurattavat sosiaalisessa mediassa. Mutta ovatko ne harmitonta ajanviihdettä, vai voidaanko niillä myös vaikuttaa poliittisesti? M...

Miks laulaa lintunen? from 2023-12-13T14:53:04.393335

Keväällä ja alkukesällä kuuluu pensaissa ja metsissä liverrys, sirkutus, piipitys ja raakkuminen. Aristoteleen kantapää kysyy, mitä pikkulinnut laulullaan kertovat. Pasi Heikuran haastateltavana on...

Baski, kieli, joka ei ole mistään kotoisin from 2023-12-13T14:53:04.379210

Miten on mahdollista, että Euroopassa on kieli, joka ei ole sukua millekään toiselle kielelle? Emeritusprofessori Timo Riiho kertoo, miten kielitieteilijät ovat yrittäneet selvittää baskin kielen a...

Miten virkakielestä saa ymmärrettävää? from 2023-12-13T14:53:04.368428

Riitta Suominen on tutkinut virkakieltä ja kouluttaa sen käyttäjiä. Suominen uskoo, että virkakieli kehittyisi ymmärrettävämmäksi, jos virkamiehet ajattelisivat asiakaslähtöisesti ja keskustelisiva...

Räppärin riimit on tehty yllättämään kuulijat ja kollegat from 2023-12-13T14:53:04.364225

Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä räppiä. Jokainen löytää siinä oman äänensä. Sanoitus voi olla katuslangilla tehty raportti omakohtaisista kokemuksista, runo tai kaunokirjallinen kertomus. Esi...

Touretten oireyhtymä on muutakin kuin kiroilua from 2023-12-13T14:53:04.354567

Touretten oireyhtymästä tulee ensimmäiseksi mieleen tahattomasti törkeyksiä suustaan päästelevä henkilö. Oireiden kirjo on kuitenkin paljon laajempi. Koprolalia, eli pakonomainen tarve puhua hävytt...

Sota-aikana kaikki kirjoittivat kirjeitä from 2023-12-13T14:53:04.344823

Ainoa mahdollisuus olla yhteydessä läheisiinsä sotien aikana oli kirjoittaa kirjeitä. Miten paljon jatkosodan aikana lähetettiin kirjeitä rintamalle ja takaisin? Suomen kielen tutkija, yliopistonle...

Milloin puhetaitomme syntyi? from 2023-12-13T14:53:04.336262

Ihminen oppi puhumaan vähitellen ja harppauksittain. Aristoteleen kantapäässä mietitään, mikä tarve on johtanut kielen syntymiseen? Oliko aluksi vain yksi kieli vai useita? Mitä voidaan päätellä ky...

Suuria sotajoukkoja on ohjattu torven töräytyksillä from 2023-12-13T14:53:04.299983

Saapuvan ratsuväen signaalitorvi on länkkäreistä tuttu. Sotaväen signaalitorvet soivat aina duurissa ja niillä voi viestittää monia asioita. Kapellimestari Raine Ampuja tuntee sotilasmusiikin perin...

Uuden Guinean sadat kielet from 2023-12-13T14:53:04.293127

Maailmassa puhutaan noin 6000 kieltä, niistä yli 800 Uuden Guinean saarella, Australian pohjoispuolella. Uusia kieliä ja kulttuureja löydetään edelleen vaikeakulkuisen saaren viidakoista ja vuorilt...

Tatuoinneilla tunnistetaan ja tunnustetaan from 2023-12-13T14:53:04.280348

Moni haluaa ulkonäöllään kertoa olevansa ainutlaatuinen ja erityinen. Yksi itseilmaisun keino on ottaa tatuointi. Nykytatuointien viestit eivät yleensä avaudu ilman selityksiä. Aristoteleen kantapä...

Ravintola ja seurustelu ovat kirkkoherran kehittämiä sanoja from 2023-12-13T14:53:04.277372

Suomalaisesta papistosta löytyy historian varrelta monipuolisuusmiehiä. Yksi heistä on rovasti Antero Warelius, joka tunnetaan ensimmäisen suomenkielisen tietokirjan kirjoittajana. Hän oli myös yks...

Leivontaa ja hyttysiä – Suomen kielen pro gradu -työt sisältävät yllättäviä aiheita from 2023-12-13T14:53:04.263690

Helsingin Yliopistossa on suomen kielen oppiaineessa tehty lähes kolmetuhatta suomen kieleen syventyvää lopputyötä. Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori ja Kotikielen seuran puheenjohtaja Ma...

Miksi ymmärrämme toisiamme väärin? from 2023-12-13T14:53:04.251319

Joka päivä kaikkialla maailmassa väärinymmärrykset aiheuttavat hankalia, huvittavia tai jopa kohtalokkaita seurauksia. Voimme kehittää kommunikointia vain, jos ymmärrämme miksi emme ymmärrä tai tul...

Suomen kieli on syntynyt monen muuttoliikkeen seurauksena from 2023-12-13T14:53:04.247658

Mistä suomen kieli ja suomalaiset ovat oikeastaan tulleet? Kielemme syntyyn ovat vaikuttaneet monet muuttoliikkeet. Aristoteleen kantapään vieraana on Tarton yliopiston historian ja arkeologian ins...

Aleksis Kiven olutnäytelmästä tuli farssi from 2023-12-13T14:53:04.191529

Syksyllä monessa maassa järjestetään oluen juomiseen keskittyviä Oktoberfest-tempauksia baijerilaisen esikuvan mukaan. Kun Aleksis Kivi syntyi lokakuussa 1834, Suomessa ei vielä juhlittu Oktoberfes...

Hyvän väittelyn vuosituhantiset periaatteet eivät kaadu yhteen presidenttiin from 2023-12-13T14:53:04.177331

Donald Trumpin ja Joe Bidenin vaaliväittelyt ovat herättäneet kysymyksen, onko hyvän väittelyn määritelmä vanhentunut. Tarvitseeko hyvän väittelijän enää puhua totta, antaa toisen puhua ja kuunnell...

Monipuolinen partitiivi on suomensukuisten kielten erikoisuus from 2023-12-13T14:53:04.163140

Kielen sijamuodot ilmaisevat ihmiselämän erilaisia ulottuvuuksia. Vuosituhansien aikana kaikkiin kieliin on muodostunut erilaisia tapoja ilmaista erilaisia tekemisiä. Missään muissa maailman kielis...

Sähkön yksiköiden nimet kertovat sähkön historiasta ja suurmiehistä from 2023-12-13T14:53:04.151888

Pasi Heikura kysyy sähkötekniikan professori Ari Sihvolalta, minkälaisia tarinoita sähkön yksiköiden nimien takana piilee. Mistä tulevat nimet Voltti ja Ampeeri? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Hei...

Ovatko ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset pirteitä kuin peipponen? from 2023-12-13T14:53:04.103616

Aristoteleen kantapää sukeltaa suomalaisten eläinaiheisten sanontojen rikkaaseen perinteeseen ja kysyy onko Ruotsissa, Saksassa ja Englannissa vastaavia kielikuvia. Haastateltavina ovat Janina Orlo...

Suomen kuukausien nimet tulevat kaukaa menneisyydestä from 2023-12-13T14:53:04.091159

Suomen kielessä kuukausilla on täysin omankieliset nimet, jotka viittaavat luonnonilmiöihin ja maatalouden tehtäviin. Pasi Heikura kysyi erikoissuunnittelija Asko Palviaiselta, mikä on helmikuun he...

Aku Ankan kieli menee monen mankelin läpi from 2023-12-13T14:53:04.079371

Aku Ankka -lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Alussa pelkkänä lasten viihteenä pidetty sarjakuva on myöhemmin nähty myös omana taidemuotonaan ja sillä on ollut vaikutusta kieleemme. Lehden kieli ...

Hyvä slogan ei ole pelkkä sanaleikki – iskulause tukee brändipersoonaa from 2023-12-13T14:53:04.063341

Mainosalalla puhutaan sloganeista eli iskulauseista, joiden tarkoitus on kiteyttää brändin ainutlaatuinen lupaus helposti muistettavaan muotoon. Minkälaisia haasteita digitaalisuus on synnyttänyt i...

Vaalikone on poliittisen tiedon oikotie, jota käytetään myös viihteenä from 2023-12-13T14:53:04.052241

Aristoteleen kantapäässä pohditaan vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä. Onko vaalikoneilla merkitystä kansalaisten äänestämiseen ja ketkä niitä käyttävät? Pelkistävätkö vaalikoneet liikaa politiika...

Mitä Kekkonen sanoisi? – poliittisella puheella on yhä vahva vaikutus from 2023-12-13T14:53:04.045947

Identiteettipolitiikka, kuplat ja brändääminen olivat olemassa jo Urho Kekkosen aikaan, ja Kekkonen oli loistava puhuja. Aristoteleen kantapäässä mietitään, miten Kekkosen tapa tehdä politiikkaa nä...

Ruusujen nimistö on runsas ja historia värikäs from 2023-12-13T14:53:04.003565

Aristoteleen kantapää selvittää, mistä ruusut saavat nimensä. Vieraana on historiantutkija ja ruusuharrastaja Tiina Miettinen. Ketkä ovat saaneet nimikkoruusuja ja millaisia käännekohtia ruusujen h...

”Tityy", "kräk-ksäk” – laulavatko linnut niin kuin kirjat kuvailevat? from 2023-12-13T14:53:04.000362

Lintujen äänten tunnistaminen on vaativaa touhua, jota varten tarvitaan tarkan silmän ja korvan lisäksi hyvä lintukirja. Aristotoleen kantapää selvittää, laulavatko linnut oikeasti niin kuin kirjoi...

Hurmeen nykysuomennos puhaltaa pölyt Seitsemän veljestä -klassikosta from 2023-12-13T14:53:03.986325

Kirjailija, teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja Juha Hurme tuntee Aleksis Kiven, koska on tulkinnut tämän tekstejä jo neljän vuosikymmenen ajan. Surukseen hän on havainnut Kiven 150 vuotta sitten ...

Suomalaisen ruoan historia on niukkuuden ja säilömisen historiaa from 2023-12-13T14:53:03.971969

Aristoteleen kantapää paneutuu tällä viikolla perusteellisesti suomalaisen ruokakulttuurin historiaan. Ruokahistorioitsija Ritva Kylli tietää, miksi ruokailu on Suomessa ollut aina viime aikoihin a...

Nettihuijaukset imitoivat virallista kieltä ja painostavat toimimaan nopeasti from 2023-12-13T14:53:03.955884

Tuhannet suomalaiset ovat menettäneet nettihuijareille miljoonia euroja. Suuri osa sähköpostilla tulevasta roskapostista sisältää jonkinlaista huijausta, ja nykyään huijausviestit ovat levinneet my...

Hiki välittää huomaamattomia viestejä kehostamme from 2023-12-13T14:53:03.948781

Iho säätää meidän lämpötilaamme hikoilemalla. Tähän luonnolliseen asiaan suhtaudutaan jostain syystä paljon neuroottisemmin kuin esimerkiksi hengittämiseen. Hikoilevaa ihmistä saatetaan pitää jopa ...

Vastarannankiisket ja jänishousut – eläinsanonnat ruotsiksi, saksaksi ja englanniksi from 2023-12-13T14:53:03.942901

Muuallakin osataan olla kuin kala vedessä. Millaisia ihmisen toimintaa kuvaavia eläinaiheisia ilmauksia on ruotsin, saksan ja englannin kielessä? Ruotsinkieliset eläinaiheiset sanonnat tuntee käänt...

Suomen kielen menneisyyden tutkimus on salapoliisityötä from 2023-12-13T14:53:03.898099

Kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja ja rakenteita, jotka alkavat elää vanhojen rinnalla tai hautaavat ne alleen. Toisaalta kieli myös paljastaa miten ennen on eletty ja mikä milloinkin on ollut t...

Maaloin, syöin, niistäsin – lasten hassu puhe kertoo kielen epäloogisuudesta from 2023-12-13T14:53:03.895172

Lapset oppivat puhumaan kuuntelemalla ja kokeilemalla. Alussa he tekevät hassuja virheitä, mutta vähitellen he omaksuvat kielen rakenteen ja sen säännöt ja epäsäännöllisyydet. Pasi Heikuran vieraan...

Sen oikean löytäminen oli vaikeaa jo Kalevalassa from 2023-12-13T14:53:03.890546

Monet kokevat Kalevalan tylsäksi teokseksi. Pasi Heikura ja tietokirjailija Raimo Jussila ehdottavat, että Kalevalaa kannattaisi lukea kuin ihmissuhdetragediaa tai -komediaa. Eihän suuri tietäjä Vä...

Sanuli ja muut simppelit sanapelit villitsevät from 2023-12-13T14:53:03.881050

Verkossa pelattavat sanapelit kuten Wordle ja Sanuli ovat olleet viime aikoina hyvin suosittuja. Aristoteleen kantapäässä mietitään, mikä sanapeleissä kiehtoo ja koukuttaa. Pasi Heikuran vieraana o...

Sinfoniaorkesterin muusikot kommunikoivat isoja asioita pienillä eleillä from 2023-12-13T14:53:03.872051

Kun orkesteri soittaa yhdessä, myös katseet auttavat soittajia ajoituksen kanssa. Sinfonia Lahden pasuunan äänenjohtaja ja filosofian tohtori Vesa Kaleva Lehtinen kertoo Pasi Heikuran haastatteluss...

Järviä ja lampia määriteltäessä joudutaan usein ojasta allikkoon from 2023-12-13T14:53:03.861550

Suomi on tuhansien järvien maa, mutta mikä on järvi? Ja mikä on vesitase? Aristoteleen kantapäässä tutkitaan järven olemusta pinnalta ja pintaa syvemmältä, kun vieraana on emeritusprofessori ja ves...

Propagandan olemus ei muutu, vaikka tekniikka on muuttunut from 2023-12-13T14:53:03.857376

Aristoteleen kantapäässä sukelletaan propagandan syövereihin. Vieraana on valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Saara Jantunen, joka on tutkinut propagandaa ja sen moderneja ilmenemismuotoja...

Tappamista vai kineettistä vaikuttamista? Sotatermit muuttuvat teknologian kehittyessä from 2023-12-13T14:53:03.846216

Kun kenraalit keskustelevat sotastrategioista, he eivät enää puhu tappamisesta ja tuhoamisesta, vaan vaikuttamisesta, rauhoittamisesta ja kosketuksesta. Yksi selitys on se, että sodankäynnin termin...

Mehiläiset kommunikoivat pääasiassa ravinnosta from 2023-12-13T14:53:03.837588

Ampiaisia, kimalaisia ja mehiläisiä pidetään herkästi yhtenä ja samana pistelevänä pörriäisenä, vaikka ne edustavat eri lajeja. Mehiläisten ja kimalaisten parissa työskentelevä pölyttäjätutkija Lot...

Tittelit tippuivat pois hautakivistä, kun kuolemasta tuli perheasia from 2023-12-13T14:53:03.795622

Hautakivetkin noudattavat oman aikansa trendejä. Muutamalla sanalla ja numerolla kerrotaan kiven alla lepäävästä henkilöstä, mitä hänestä halutaan tiedettävän. Kiveen on yleensä merkitty vain hauda...

Tinderin käyttäjien termit muokkaavat ajatuksiamme parisuhteesta from 2023-12-13T14:53:03.791651

Ihmiset olivat pinnallisia jo ennen Tinderiä, mutta deittisovellusten myötä seuranhausta on tullut vielä esineellistävämpää. Pasi Heikura kysyy historiantutkija Hanna Kietäväinen-Sireniltä miten so...

Kuva on vahva kommunikaatioväline – hyvinvointialueiden logoissa olisi parantamisen varaa from 2023-12-13T14:53:03.780646

Visuaalinen kommunikointi on tärkeä osa ihmisten välistä viestintää. Mitä uusien hyvinvointialueiden logot oikein kertovat, sitä selvittää symbolientutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelm...

Espresso, cappuccino, caffe macchiato - mistä kahvien nimet tulevat? from 2023-12-13T14:53:03.763517

Ennen kahvilassa riitti, kun osasi tilata kahvin ja munkin. Nyt asiakkaalla on vastassaan pitkä lista ranskan-, englannin- ja italiankielisiä erikoiskahvien nimiä. Pauligin baristakouluttaja ja kah...

Saamelainen, lappalainen vai lappilainen – mitä kätkeytyy nimitysten taakse? from 2023-12-13T14:53:03.758539

Suomen Lappi on kulttuurinen rajamaa, jossa eri vaikutteet ja kielet ovat kohdanneet ja Lapin asukkaita on myös kutsuttu monilla eri nimillä. Lapin yliopiston dosentti Tapio Nykänen on tutkinut Lap...

Minne unohtui Daniel Europaeus, Kalevalan runojen kerääjä? from 2023-12-13T14:53:03.748461

Aristoteleen kantapäässä tutustutaan 200 vuotta sitten eläneeseen kielimieheen, Daniel Europaeukseen, joka vaikutti Kalevalan syntyyn ja keksi sanan viehättävä. Haasteltavana on filosofian tohtori ...

Maailmanlopun viihde ammentaa Raamatun myyteistä from 2023-12-13T14:53:03.737811

Ilmastonmuutos, sodat ja kulkutaudit koettelevat ihmiskuntaa. Ei ihme, että tarinat maailmanlopusta ovat suosiossa kirjoissa, elokuvissa ja viihteessä. Vitsauksista kerrottiin kuitenkin jo Raamatus...

Savi, lieju ja sora - mistä maalajien nimet tulevat? from 2023-12-13T14:53:03.692406

Kallioperä rapautuu, murskautuu ja puristuu - siitä syntyvät maalajit. Aristoteleen kantapäässä kaivaudutaan maan alle Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Niko Putkisen kanssa. Ohjelmassa ...

Yrttien nimet kertovat parantamisesta ja maustamisesta from 2023-12-13T14:53:03.683237

Villiyrtti siankärsämöllä on 160 erilaista nimimuunnosta suomen kielessä. Runsaan nimistön lisäksi tutuilla yrteillä on monipuolinen käyttötarkoitus maustamisen lisäksi niin rohto- kuin lääkekasvei...

Niinkuttelu ärsyttää, mutta sillä on kielessä monia tärkeitä tehtäviä from 2023-12-13T14:53:03.675009

Toimittaja Pasi Heikura kysyy suomen kielen emerita professori Marjatta Palanderilta mistä monia ärsyttävä tapa lisätä puhekielen sanojen lomaan niinku-termejä on ilmestynyt suomen kieleen, ja onko...

Gouter, balkan, meetvursti – makkaroiden nimet ovat silkkaa fantasiaa from 2023-12-13T14:53:03.665590

Makkara kehitettiin aikoinaan ratkaisuksi ruokahävikkiin. Suoleen saattoi tunkea kaikenlaista materiaalia, mikä olisi muuten mennyt hukkaan. Savustaen ja suolaten makkara säilyi pitkään ja oli käte...

Kuoleman symbolit ulottuvat rististä viikatemieheen from 2023-12-13T14:53:03.658444

Luonto valmistautuu talveen. Syksy on sadonkorjuun ja hyvästijätön aikaa. Myös kuolemaa kuvataan usein viikate kädessään. Historiantutkija Jyrki Nissi keskustelee toimittaja Pasi Heikuran kanssa ku...

Suomenruotsin kymmenillä murteilla on ikivanhat juuret from 2023-12-13T14:53:03.653334

Aristoteleen kantapää selvittää, mistä lähtien Suomessa on puhuttu ruotsia ja millaista ruotsia täällä nykyään puhutaan. Toimittaja Pasi Heikura haastattelee Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan p...

Runeberg, Kalevala ja seitsenpistepirkko – suomalaiset rakastavat kansallisia symboleitaan from 2023-12-13T10:00

Millaiset asiat toimivat Suomen symboleina? Aristoteleen kantapää perehtyy Suomen kansallisiin tunnuksiin siniristilipusta seitsenpistepirkkoon. Toimittaja Pasi Heikuran vieraana on historian tutki...

Taidejargon kehittyi tiedeyhteisön tarpeesta sanallistaa taidetta from 2023-11-29T10:00

Voiko taiteesta keskustella yleiskielellä, vai vaatiiko se taidekielen termien osaamista? Aiheesta keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan apulaisprofessori,...

Hajanaisella karjalan kielellä on monta kirjakieltä from 2023-11-22T10:00

Karjalan kieli on toinen lähimmistä sukukielistämme viron ohella. Suomen ja karjalan kielet ovat kehittyneet rinta rinnan viimeisten parin tuhannen vuoden ajan ja kielten kieliopit muistuttavatkin ...

Suomen kielessä ’yritys' ja ’liike' ovat taloustermejä from 2023-11-15T10:00

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa pohditaan, miksi Suomessa taloudellinen aloitteellinen toiminta on ”vain yrittämistä”. Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa yrityshistorian professori Niklas Jense...

Värssyjä, voimalauseita ja aforismeja – sitaatit ovat aina ajankohtaisia from 2023-10-18T10:00

Häät, ristiäiset, hautajaiset, tai tärkeän hetken somepäivitys – osuvia sitaatteja tarvitaan eri elämäntilanteita sanoittamaan. Lainattujen lauseiden suosiosta keskustelemassa toimittaja Pasi Heiku...

Muistiinpanot kertovat, että Aleksis Kivi hioi tekstejään kunnianhimoisesti from 2023-10-11T10:00

Aleksis Kiven lyhyen kirjailijanuran aikaan kirjoitettu suomen kieli oli vielä nuori. Kivi haki kielelle muotoa ja hioi ilmaisuaan kirjoittamalla tekstiään yhä uudelleen. Kiven kirjoittamisprosessi...

Suomen kieli kehittyy, muuttuu ja kuluu, mutta ei rappeudu from 2023-09-27T10:00

Moni jakaa huolen suomen kielen rappeutumisesta. Kielen muuttumista ajan saatossa pohtivat toimittaja Pasi Heikura ja Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen eritysasiantuntija Lotta Jalava. Lis...

Kielen ja murteiden sijainti aivoissa on yksilöllistä from 2023-09-20T10:00

Aristoteleen kantapää porautuu aivoihin. Toimittaja Pasi Heikura ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Selja Vaalto pohtivat kielen ja murteen sijaintia aivoissa. Lisäksi ohjelmassa konsulto...

Aterioiden nimien syntyyn ovat vaikuttaneet maatyöt, boheemit aateliset ja kaupungistuminen from 2023-09-13T10:00

Miksi keskipäivän ateriaa kutsutaan lounaaksi ja miten murkinasta kehittyi breku? Onko päivällinen ja illallinen sama asia? Aterioiden nimien etymologiaa selvittävät toimittaja Pasi Heikura ja ruok...

Miksi ja mitä aineita koulussa opiskellaan - kouluaineiden lyhyt historia from 2023-08-30T10:00

Lapsesta aikuiseksi kasvaessa pitää oppia monenlaisia taitoja. Onneksi koulu auttaa lasta kehittymään yhteiskunnan jäseneksi. Koululaisen lukujärjestys voi tuntua itsestään selvältä, mutta se on pi...

Pähkinäsaaren rauhan 700 vuotta vanhalla rajalla on sinnikäs maine murrealueiden jakajana from 2023-06-28T10:00

Aristoteleen kantapäässä on pähkinä purtavana, kun tarkastellaan 700 vuotta täyttävän Pähkinäsaaren rauhan rajan merkitystä suomen kieleen. Suomen kielen ja suomalaisugrilaisen kielen dosentit Out...

​Kulmapaisti, entrecote ja maminha – tutkimusmatka eläimen sisälle paljastaa ruhonosien nimien moninaiset taustat from 2023-06-21T10:00

Kun suomalainen grillaa nautaa, parilalla kypsyvät niin rib eye steakit, entrecoteet, petit tenderit kuin picanhatkin. Lihanleikkaaja, yrittäjä Rene Kuukkasen johdolla pilkotaan nauta palasiksi ja ...

Automainokset vetoavat tunteisiin ja järkeen, mutta eniten auto kiehtoo esineenä from 2023-05-31T10:00

Automainokset pursuavat superlatiiveja. Tunteisiin vedotaan voimalla, luksuksella ja eläimellisellä menolla. Miten automainonta on vaikuttanut suomen kieleen? Aiheesta kertomassa liikennevuosikirja...

Hippa, natta, litta – leikit kulkevat eri nimillä paikasta toiseen from 2023-05-24T10:00

Aristoteleen kantapäässä ruoditaan lasten leikkien vaihtelevaa nimistöä. Haastateltavana on leikkitutkija, filosofian tohtori Marjatta Kalliala. Ohjelmassa myös vastaanotetaan pajunköyttä ja pähkä...

Mielenterveyssanasto muuttuu yhteiskunnan mukana from 2023-05-17T10:00

Aristoteleen kantapäässä ihmetellään mielenterveyden muuttuvia diagnooseja. Vieraana on mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen. Ohjelmassa mietitään myös mitä on masentelu ja ihaillaan mai...

Kaikki suomalaiset eivät ole Liisoja ja Pekkoja – mistä eri kulttuurien etunimet tulevat? from 2023-05-10T10:00

Melkein kymmenen prosenttia Suomen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Millä perusteella eri kulttuureissa lapsen etunimi valikoituu? Aristoteleen kantapäässä asiaa valottaa Helsingin yliopiston a...

Det kom som apteekin hyllyltä - suomenruotsi lainaa sanoja suomesta from 2023-04-26T10:00

Suomenruotsalaiset sekoittavat mielellään puheeseensa suomen sanoja ja rakenteita. Kotimaisten kielten keskuksen erikoistutkija Charlotta af Hällström-Reijonen kertoo mistä eri syistä finlandismeja...

Tiedin, aamuri, ojamus - suomen kielessä on tuhansia unohdettuja sanoja from 2023-04-12T10:00

Suurin osa suomen sanoista on ikivanhaa perua. Matkan varrella osa hyödyllisistäkin sanoista on kuitenkin unohtunut ja jäänyt pois käytöstä. Aristoteleen kantapäässä sanatutkija Kalevi Koukkunen ke...

Maissi, barbecue, hurrikaani – Amerikasta tuli suomeen sanoja jo ennen englantia from 2023-03-29T10:00

Aristoteleen kantapäässä Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Harri Kettunen kertoo Etelä-Amerikasta suomeen tulleista lainasanoista. Lisäksi ohjelmassa mietitään moraalipörhistelyn olemusta ...

Mitä Minna todella sanoi? Canthin sitaatit on usein ymmärretty väärin from 2023-03-22T10:00

Kirjailija Minna Canthin perintö elää monissa tunnetuissa sitaateissa. Ajan myötä useat lausahdukset ovat irronneet alkuperäisestä asiayhteydestä ja alkaneet elää omaa elämäänsä. Mitä Canth esimerk...

Margherita, Marinara ja Mastunicola – mistä pizzojen nimet tulevat? from 2023-03-15T10:00

Aristoteleen kantapäässä tutkitaan pizzalistaa ja selvitetään pizzojen nimien taustoja. Haastateltavana on Italian kulttuurin asiantuntija, toimittaja Sini Sovijärvi. Ohjelmassa mitataan myös miten...

Peikkoja, nukkumatteja,kirjohuiskuja – viherkasveilla on satumaisia nimiä from 2023-02-22T10:00

Aristoteleen kantapää työntää kädet multaan ja kaivautuu kasvinimistön juurille. Viherkasvien nimet ovat saaneet innoitusta niin Kreikan mytologiasta kun saduista, kertoo Kasvimuseon yli-intendentt...

Vihapuhe roihuaa netissä – sanoista on lyhyt matka tekoihin from 2023-02-15T10:00

Vihapuhe on uhka demokratialle, sillä sen kohteeksi joutumisen pelko voi hiljentää niin kansalaisia kuin poliitikkoja. Aristoteleen kantapäässä valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto pohtii sananva...

Alzheimer, Parkinson ja Asperger - oireyhtymien taustalla on kiinnostavia henkilöitä from 2023-01-25T10:00

Tauteja ja oireyhtymiä nimettiin löytäjiensä mukaan 1800 -1900 -luvuilla. Aristoteleen kantapäässä lääketieteen tohtori Ulla Ahlmén- Laiho kertoo keitä olivat henkilöt Alzheimerin, Downin syndrooma...

Valaiden laulu kantaa kymmenien kilometrien päähän – äänien merkitystä selvitetään tekoälyn avulla from 2023-01-18T10:00

Aristoteleen kantapäässä kuunnellaan valaiden laulua - vai onko se sittenkin puhetta? Valaiden kommunikointia vuosia tutkinut Tiu Similä kertoo, mitä valaiden ääntelystä oikeastaan tiedetään. Ohjel...

Suomen kieli kuulosti syyrialaisen korvaan linnunlaululta from 2023-01-11T10:00

Syyriassa syntynyt Aladdin Delli hakeutui muutama vuosi sitten pakolaiseksi Suomeen Syyrian sodan vuoksi. Hän on ehtinyt opiskelemaan suomen kieltä, mutta myös toimimaan suomen kielenopettajan assi...

Mausteiden historia ei ole ollut pelkästään pippurinen from 2022-12-21T10:00

Kanelia, kardemummaa ja neilikkaa pidetään meillä Suomessa joulumausteina. Mausteisiin liittyvistä tarinoista keskustelee Pasi Heikuran kanssa historiantutkija ja romaaninen filologi Susanna Niiran...

Rakkaus on ehkä ikuista, mutta sen muodot ovat vuosisatojen aikana muuttuneet from 2022-12-14T10:00

Sanan rakkaus merkitys on muuttunut vuosituhansien aikana. Mitä rakkaudesta on ajateltu ja miten historian tapahtumat ovat vaikuttaneet lemmenasioihin? Aiheesta keskustelemassa kulttuurihistorioits...

Nuoska, nietos, juoksulumi – sää muokkaa lunta eri muotoihin from 2022-11-30T10:00

Lumen erilaisille olomuodoille löytyy paljon ilmauksia. Talvisesta aiheesta on keskustelemassa geofysiikan emeritusprofessori Matti Leppäranta. Mikä on jääsaarto ja tarvitseeko sitä pelätä? Ovatko ...

Sanojen alkuperän tutkiminen ei pääty koskaan from 2022-11-23T10:00

Aristoteleen kantapäässä tutustutaan Kotimaisten kielten keskus Kotuksen julkaisemaan Suomen etymologiseen sanakirjaan ja sen syntyvaiheisiin. Sanojen alkuperän tutkimisesta on keskustelemassa Hels...

J.R.R. Tolkien innostui Kalevalasta ja halusi olla Englannin Lönnrot from 2022-11-16T10:00

Kalevala teki nuoreen J.R.R. Tolkieniin pysyvän vaikutuksen. Hän ammensi Kalevalasta aineksia fantasiakirjojensa hahmoihin, tapahtumiin ja kieleen. Pasi Heikura kysyy kirjallisuudentutkija ja tieto...

Historian tutkija tietää, että viha ja rakkaus olivat ennen erilaisia from 2022-10-19T10:00

Ajattelemme, että tunteet syntyvät sisimmässämme ja ovat henkilökohtaisia. Todellisuudessa perhe ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat voimakkaasti siihen mitä tunnemme. Eri aikoina erilaiset asiat ov...

Volter Kilven Alastalon salissa syttyy eloon ääneen luettuna from 2022-10-12T10:00

Yhdeksän vuoden kirjoitustyön tuloksena ilmestyi Volter Kilven merkkiteos Alastalon salissa, jota voi lukea muunakin kuin vakavana kirjallisuutena. Kulttuurihistorioitsija, Volter Kilpi -elämänkert...

Selleri ja palsternakka – juuresten nimissä kuuluu niiden alkuperä from 2022-09-28T10:00

Juures on ravintona käytettävä kasvien turpea maanalainen osa. Porkkana, lanttu, nauris, punajuuri, selleri ja palsternakka ovat kaikille tuttuja juureksia, mutta harvoin tulee ajatelleeksi mistä n...

Ai Jumaleissön! Kalevauva taltuttaa sanontaärsytyksen ironialla from 2022-09-21T10:00

Mikä ärsyttää eniten kevyessä jutustelussa: ylenmääräinen söpöily, anglismien viljely, kuluneet fraasit vai muotisanojen jatkuva toistaminen? Trubaduuriduo Kalevauvan kappaleiden ydinmehua on niide...

Lääketieteen termien suomentaminen ei lopu koskaan from 2022-09-14T10:00

Colitis ulcerosa, ulseratiivinen koliitti vai haavainen paksusuolentulehdus? Duodecim tekee lääketieteen sanastotyötä ja kielenhuoltoa edistääkseen lääkärin ja potilaan välistä ymmärrystä. Koronapa...

Onko huumorilla rajoja? – Ismo Leikola leikkii kahdella kielellä from 2022-08-31T10:00

Huumori on usein kulttuurisidonnainen asia. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, onko huumorilla rajoja ja miten kielellinen huumori kääntyy kieleltä toiselle. Vieraana on stand up -koomikko Ismo Le...

Miten eläimet sanovat eri kielillä? from 2022-06-29T10:00

Suomeksi kissa naukuu ”miau", mutta miten kissa sanoo ruotsissa, englannissa ja saksassa? Entä miten hevonen hirnahtaa eri kielillä? Ja miksi täytyy olla varovainen, jos imitoi kanoja Saksassa? Ari...

Mansikkalajikkeiden nimistä löytyy tarinoita, mielikuvitusta ja merkkihenkilöitä from 2022-06-22T10:00

Maailmassa on verrattain paljon erilaisia mansikkalajikkeita. Aristoteleen kantapäässä perehdytään tällä kertaa mansikkalajikkeiden herkulliseen nimistöön. Pasi Heikuran vieraana on Luonnonvarakesk...

Pitchaa ja deletoi – onko nykykielemme fingelskaa? from 2022-06-15T10:00

Englannin kieli tunkee suomen tilalle monessa paikassa, ja erityisesti nuorison puhekielessä esiintyy usein sanoja englannin kielestä. Aristoteleen kantapäässä vertaillaan nuorison nykykieltä ameri...

Tervetuloa ja kippis – hyvässä maljapuheessa kuuluu puhujan persoona from 2022-05-25T10:00

Moni varmasti muistelee pitkän eristyksen jälkeen, miten ihmisten kesken käyttäydytään erilaisissa perhe- ja kesäjuhlissa. Onneksi juhlien vaivattomalle sujumiselle on olemassa perinteitä ja kaavoj...

Riihikuivaa rahaa – vanhat sanonnat elävät edelleen nykyilmauksissa from 2022-05-18T10:00

Aristoteleen kantapäässä ihmetellään, miksi kielemme sanonnat yhä kyntävät talonpoikaista sarkaa. Puheessamme puidaan, lypsetään ja kylvetään. Miksi kaupungistuneetkin ihmiset käyttävät edelleen ta...

Maamme-lauluun on ujutettu pari nerokasta koukkua from 2022-05-11T10:00

Tällä kertaa Aristoteleen kantapäässä muistellaan Maamme-laulun innostunutta ensiesitystä Kukan päivänä 174 vuotta sitten. Vieraana on musiikin tutkija ja musiikin tohtori Sakari Ylivuori. Mikä Pac...

Hutunkeitto, lukkari ja sisäpeli – pesäpallotermit ovat monipuolisia from 2022-04-27T10:00

Lauri Tahko Pihkala kehitti Suomen kansallispelin eli pesäpallon. Tällä kertaa Aristoteleen kantapäässä selvitetään tämän satavuotiaan kansallispelimme termejä. Vieraana on pesäpallon historian har...

Lasten loruihin liittyy outoja tarinoita from 2022-04-20T10:00

Aristoteleen kantapäässä perehdytään lastenlorujen karmiviin taustoihin. Vieraana on kirjallisuuden tutkija ja dosentti Sakari Katajamäki. Miten julmat asiat ovat olleet esillä loruissa? Ohjelmassa...

Kuplakuvio, hölynpölykorrelaatio ja oudokki – tilastotiede on kaikkialla from 2022-03-30T10:00

Aristoteleen kantapäässä tutustutaan tällä kertaa tilastotieteeseen ja sen termeihin. Vieraana on tilastotieteilijä ja yliopisto-opettaja Pekka Pere, joka on ollut mukana kirjoittamassa uutta tilas...

Miten tutkia ikivanhaa kieltä, jota ei kirjoitettu? from 2022-03-23T10:00

Suomen kielen puhuttu versio muuttuu nopeasti, mutta mielenkiintoisia muutoksia on tapahtunut myös aiemmin. Aristoteleen kantapäässä perehdytään suomen kielen kehityksen tutkimiseen. Vieraana on pr...

Ukrainan kielellä on pitkä ja mutkikas historia from 2022-03-16T10:00

Aristoteleen kantapäässä mietitään laihdutuskeinoja pitkässä juoksussa ja kysytään, mistä tulee sana jenkkakahvat. Ohjelman pääaiheena on tällä kertaa ukrainan kieli. Pasi Heikuran vieraana on Upps...

Aristoteleen kantapää: Onko Itämeri myös kielialue? from 2022-03-07T04:05:23.058556

Itämeren rannoilla sijaitsee yhdeksän valtiota. Meren rannalla puhutaan ainakin kymmentä kieltä, on germaanisia, slaavilaisia, balttilaisia ja suomalaisugrilaisia kieliä. Tuntuu siltä, että Itämer...

Aristoteleen kantapää: Puolivuotiskatsaus from 2022-03-07T04:05:23.041019

Vanha viisaus sanoo, että historia toistaa itseään. Yhdysvaltalainen kirjoittaja George Santayana taas kirjoitti 110 vuotta sitten, että ”ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan...

Aristoteleen kantapää: Mitä toimittaa toimittajarobotti? from 2022-03-07T04:05:23.001443

Noin 410 vuotta sitten strasbourgilainen papin poika ja kirjansitoja Johann Carolus päätti, että nyt riittää. Hän oli palkannut eri kaupunkeihin kirjeenvaihtajia ja välitti heidän lähettämiään uuti...

Aristoteleen kantapää: Daideen kielellä from 2022-03-07T04:05:22.998048

Taiteilijat ovat aina puhuneet aivan omaa kieltään. Tai ehkä aivan alussa kalliomaalausten tekijät ja puunuijien paukuttajat olivat tavallisia heimon jäseniä, mutta kun artistien homma jossain vaih...

Aristoteleen kantapää: Kivien nimet from 2022-03-07T04:05:22.977503

Aleksis Kiven päivä on merkki siitä, että alkaa olla todenteolla syksy. Lokakuun kymmenes on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä, joten epäilyt siitä, että kyseessä oli henkilön nimeltään Alex...

Aristoteleen kantapää: Mihin tarvitaan virkakielikampanjaa? from 2022-03-07T04:05:22.963851

Tänään juhlistamme viime vuoden lokakuussa alkanutta Virkakielikampanjaa, joka on nyt kestänyt vuoden ja päättyy vuodenvaihteessa. Kampanjassa ovat olleet mukana Kotimaisten kielten keskuksen Kotuk...

Aristoteleen kantapää: Muistoja Pohjolasta from 2022-03-07T04:05:22.950740

Yhdysvaltalainen muistitutkija Elizabeth Loftus vieraili elokuussa Suomessa. Helsingin Sanomat teki hänestä ja ihmisen muistista kiintoisan artikkelin. Loftuksen erikoisalaa on niin sanottujen vale...

Aristoteleen kantapää: Vuosikatsaus 2015 – toden ja mielipiteen välimaastossa from 2022-03-07T04:05:22.935885

Tänään Aristoteleen kantapäässä on vuorossa perinteinen vuosikatsaus. Ohjelma juhlii samalla 10-vuotissyntymäpäiviään. Ensimmäinen Aristoteleen kantapää nimittäin lähetettiin 2.1.2006. Vuosikatsau...

Aristoteleen kantapää: Leivosten nimet from 2022-03-07T04:05:22.889522

Torta på Runebergen Ehkä ei ollutkaan sattumaa, että Johan Ludwig Runebergistä tuli runoilija. Tuleehan hänen sukunimensä alkuosa rune muinaisten germaanisten kielten sanasta runo, joka kuulostaak...

Aristoteleen kantapää: Miten käy Väinämöiseltä death metal? from 2022-03-07T04:05:22.880608

Noin 190 vuotta sitten syyskuussa 1827 Turun lähes kokonaan polttanut Turun palo vaikutti rajusti koko maamme kirjalliseen elämään. Yksi välittömistä kärsijöistä oli 25-vuotias opiskelija, joka oli...

Aristoteleen kantapää: Poistetaanko kielestä vanhoja sanoja? from 2022-03-07T04:05:22.873211

Viime kesänä suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoi Ylen jutussa, miten hän oli joutunut Åbo Akademissa työskennellessään ruotsinkielisessä keskustelussa tilanteeseen, jossa sanat olivat lo...

Aristoteleen kantapää: Lehtipuiden nimien juurilla from 2022-03-07T04:05:22.856169

Keväällä luonto herää, ruoho tunkee maasta ja yhtäkkiä lehtipuut tupsahtavat hiirenkorville. Hiirenkorva, hassu ilmaus. Onko sitä muissa kielissä? Ruotsia puhuva ystäväni Kjell vastaa myöntävästi: ...

Aristoteleen kantapää: Eskimonaisen nahkahousut ja muita Alvar Aallon teoksia from 2022-03-07T04:05:22.797641

Neljäkymmentä vuotta sitten maamme tunnetuin arkkitehti Alvar Aalto menehtyi 78-vuotiaana. Aalto on nykysuomalaiselle tutuin varmaan Aalto-maljakosta. Maljakon nimi ei tule sen aaltoilevista muodoi...

Aristoteleen kantapää: Eino Leinon isot veljet from 2022-03-07T04:05:22.787044

Antti Mustonen Liperistä oli 27-vuotias, kun hän tapasi 17-vuotiaan Anna Emilia Kyreniuksen. Pari ihastui toisiinsa. Elettiin 1800-luvun puoliväliä ja Mustonen oli innokas fennomaani eli suomalaisu...

Aristoteleen kantapää: Puolivuotiskatsaus from 2022-03-07T04:05:22.769266

Aristoteleen kantapään nerokkaiden haastateltavien haastatteluista jää aina yli jotain jännittävää, joka ei mahdu ohjelmaan. Tällä kertaa näitä pätkiä on peräti vuoden ajalta. Ohjelmassa selvitetää...

Aristoteleen kantapää: Puhetta ja politiikkaa from 2022-03-07T04:05:22.760175

Eduskunnassa puhutaan, ja siitä on puhumassa eduskunnan keskuskanslian entinen päällikkö Keijo Koivukangas. Lähetys on uusinta (4.9.2009). *** Eduskunnan kesäloma alkaa olla ohi ja uusi täysistun...

Aristoteleen kantapää: Klingon – scifi-kieli joka lähti lapasesta from 2022-03-07T04:05:22.742594

Miten luodaan kieli TV-viihdettä varten? Tarkasteltavana Star Trek -kulttisarjasta tuttujen klingonien kieli, vieraana Star Trek -harrastaja ja tietokirjailija Juho Kuorikoski. Ohjelman ovat toimit...

Meidän jokapäiväinen leipämme from 2022-03-07T04:05:22.734418

Työtä tekemällä tuodaan leipää pöytään, köyhät ovat leipäjonossa ja Isä meidän -rukouksessa toivotaan jokapäivästä leipää. Miksi leipä käy ravinnon vertauskuvaksi? Millainen sija leivällä on kulttu...

Salakirjoituksista kiinni from 2022-03-07T04:05:22.694519

Salakirjoitusten maailmaan johdattaa professori emerita Kaisa Nyberg. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. Kuvassa salakirjoituskone Mirri, jonka on suunnitellut Yleisradion ...

Kansantanssitko suomalaisia? from 2022-03-07T04:05:22.685194

Mistä tulevat suomalaiset kansantanssit ja niiden nimitykset? Vieraana tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. **** Suomalaisen tanhun ...

Paperi kertoo arkistonhoitajalle omaa tarinaansa from 2022-03-07T04:05:22.672875

Joskus itse paperi kertoo tutkijalle enemmän kuin sille kirjoitettu teksti. Näin väittää Kansallisarkiston sektorijohtaja, paperikonservoinnin asiantuntija István Kecskeméti. Ohjelman ovat toimitta...

Voiko sanoilla tehdä? from 2022-03-07T04:05:22.658393

Sanat ovat myös tekoja. Filosofi Risto Koskensilta väittää, että sanat eivät pelkästään kuvaile todellisuutta, ne myös luovat sitä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. Kuva: Yle...

Millaista kielitaitoa suomalaiseksi pyrkivältä vaaditaan? from 2022-03-07T04:05:22.656001

Suomen kansalaisuuden saamiseksi pitää osata suomen kieltä. Miten sitä taitoa mitataan? Opetushallitus järjestää kielitutkintoja. Migri, eli maahanmuuttovirasto määrittelee tulokset ja tason, jotka...

Toivon heinäkuu: Suomen itsenäistyminen, sisällissota ja Eino Leino from 2022-03-07T04:05:22.646684

Suomen itsenäistyminen oli Eino Leinolle unelmien täyttymys. Sitä seurannut kansalaissota oli puolestaan masentava painajainen, josta molempia osapuolia ymmärtävä Leino ei koskaan toipunut. Leinon ...

EKP:n kuukausikatsausten salakieli from 2022-03-07T04:05:22.644359

Mistä tietää, onko EKP laskemassa viitekorkoaan? Entä mistä tietää,aikooko EKP nostaa korkoa? Aristoteleen kantapää kysyy tänään,miten tulkita Euroopan Keskuspankin laatimaa kieltä ja kuukausikats...

Suomen kielen opetus maailmalla from 2022-03-07T04:05:22.637493

Muumit, mäkihyppy, metallimusiikki ja Kalevala ovat esimerkkejä syistä alkaa opiskella suomen kieltä. Myös suomalaisten formulakuskien ja Aki Kaurismäen tapa ilmaista itseään innoittaa perehtymään ...

Laukaan monipuolisuusmies Wolmar Schildt kannatti venykekirjoitusta from 2022-03-07T04:05:22.595955

Wolmar Schildt kehitti suomen kieleen 500 uudissanaa, joista noin 100 on edelleen päivittäisessä käytössä. Esimerkiksi taide, tiede, ympyrä, neliö, uskonto, puoliso ja henkilö ovat hänen kehittämiä...

Slangin slobot ja hurrit from 2022-03-07T04:05:22.587610

Stadin slangista voi päätellä ketkä Suomessa asuivat kulloinkin, ja keiden kanssa he olivat kanssakäymisissä. Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjan kirjoittanut Heikki Paunonen kertoo, ett...

Mikä nimeksi varsalle? from 2022-03-07T04:05:22.567619

Eri-Aaronista Hetan Hempukkaan, Casanovasta Passionate Kempiin. Miksi ravihevosilla on niin omituisia nimiä? Ravihevosten nimistä on Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa suomen kielen tohtori Marja...

Unkari - sukukieli ennen ja nyt osa 2 from 2022-03-07T04:05:22.556398

Toisessa osassa Wienin yliopiston fennougristiikan professori Johanna Laakso kertoo mitä kielitieteen perusteella tiedetään unkarin kielen syntyvaiheista. Ohjelmassa syvennytään myös unkarin ja suo...

Veikko Huovisen kieli from 2022-03-07T04:05:22.546258

Veikko Huovinen tunnetaan etupäässä kutkuttavasta yleisinhimillisestä huumorista, jossa pieni kohtaa suuren, juhlava arkisen, teoria käytännön, tavallinen eränkävijä nykyaikaisen tieteen ja Adolf H...

Suomalaisen sivistyksen juurilla from 2022-03-07T04:05:22.541261

Kun omaksuttu tieto jalostuu pohdinnan tuloksena laajemmaksi ymmärrykseksi ja käytännön elämänfilosofiaksi, on kysymys sivistyksestä. Pelkkä oppineisuus ei sitä takaa. Tampereen Yliopiston tutkijat...

Linnut saavat nimensä laulustaan from 2022-03-07T04:05:22.538684

Aristoteleen kantapää toteuttaa myös kuuntelijoiden toiveita. Lintubongari Värtsilästä, Hannu Kivivuori ehdotti viime talvena ohjelmaa lintujen nimistä, ja saa nyt toivomansa peräti kahtena kappale...

Suomi-neidon monet vaiheet from 2022-03-07T04:05:22.497453

Kansallinen symboli voi saada myös henkilön hahmon, kuten äiti-Venäjä ja Svea-mamma. Näistä äitihahmoista poiketen Suomella on Suomi-neito. Pitäisikö sata vuotta täyttävän itsenäisen valtion henkil...

Suomen kieli sadan vuoden kuluttua? from 2022-03-07T04:05:22.480299

Aristoteleen kantapäässä pohditaan miten suomen kieltä puhutaan ja kirjoitetaan sadan vuoden päästä. Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen erikoisasiantutijat Liisa Raevaara ja Ulla Tiililä ke...

Univormujen vaiheet haarniskasta haalariin from 2022-03-07T04:05:22.471678

Ei ole yhdentekevää millaisessa univormussa armeija marssii. Natsi-Saksan armeija marssi Hugo Bossin tehtaan valmistamissa asuissa. Suomessa sen sijaan Akseli Gallen-Kallelan mielikuvituksellinen e...

Kirosanat from 2022-03-07T04:05:22.468953

Mitä kirosanoille kuului vuonna 2006? Pasi Heikuran haastateltavana oli kirosanakirjan kirjoittanut Jari Tammi.

Merisään paikannimien taustat Nyhamnista Ajokseen from 2022-03-07T04:05:22.456628

Merisääasemien nimien taustoja selvittävän ohjelmaparin jälkimmäisessä osassa kuljetaan Ahvenanmaalta pohjoiseen aina Perämeren pohjukkaan asti. Kotuksen nimistön erityisasiantuntija Sirkka Paikkal...

Karjalanpaisti ei ole koko totuus perinneruuista – esivanhempamme tunsivat vegaaniherkut from 2022-02-23T10:00

Perinneruokien historia yllättää monin tavoin. Esivanhempamme elivät pääosin kasvisruoan voimin, tietävät Pasi Heikuran vieraina olleet Anniina Ljokkoi ja Liisa Kaski. He ovat tutkineet Itämeren ym...

Aristoteleen kantapää: Itämeren heinäkuu: Finnit Itämeren rannalla from 2022-02-21T05:47:55.297044

Onko Itämeri yhdistänyt kansojen kieliä? Suomi luetaan yhdeksi itämerensuomalaisista kielistä, joita täällä Itämeren koillisnurkassa on kaikkiaan seitsemän: inkeroinen, liivi, karjala, vatja, vepsä...

Linnut saavat nimensä laulustaan from 2022-02-21T05:47:55.062188

Aristoteleen kantapää toteuttaa myös kuuntelijoiden toiveita. Lintubongari Värtsilästä, Hannu Kivivuori ehdotti viime talvena ohjelmaa lintujen nimistä, ja saa nyt toivomansa peräti kahtena kappale...

Leivontaa ja hyttysiä – Suomen kielen pro gradu -työt sisältävät yllättäviä aiheita from 2022-02-21T05:47:54.870433

Helsingin Yliopistossa on suomen kielen oppiaineessa tehty lähes kolmetuhatta suomen kieleen syventyvää lopputyötä. Helsingin yliopiston tutkimuskoordinaattori ja Kotikielen seuran puheenjohtaja Ma...

Lempi, Ilma ja Toivo – esikristilliset nimet kiinnostavat taas from 2022-01-26T10:00

Suomalaisuusaate innosti 1900-luvun alussa antamaan lapsille esikristillisiä nimiä, kuten Ihalempi. Sittemmin ne vaipuivat jälleen unholaan. Nyt muinaiset nimet taas kiinnostavat, mutta niistä on s...

Suomi on hiekan, soran ja murskeiden luvattu maa from 2022-01-19T10:00

Lämpötilat sahaavat, talvi on liukkaimmillaan. Sopii toivoa, että jalkakäytäviä hiekoitetaan ahkerasti, etteivät kansalaiset ruuhkauta ensiapuasemia. Pasi Heikura luo katseensa maa-aineksiin, ja ky...

Suomalaisessa joulupöydässä on ripaus muinaista ylellisyyttä from 2021-12-22T10:00

Suomalainen joulupöytä perustuu makumuistoihin. Aristoteleen kantapäässä tutkaillaan jouluruokien alkuperää ja merkityksiä. Mikä on suomalaisen joulupöydän kaikkein perinteisin ruokalaji? Kuuluuko ...

Aristoteleen kantapää: Kiehtovat pteranodonit, triceratopsit ja cryolophosaurukset from 2021-12-19T01:38:00.063313

Dinojuna on yksi monista suosituista lastenohjelmista, jotka kertovat dinosauruksista.
Siinä esiintyy sellaisia sanoja kuten pteranodon ja cryolophosaurus.

Miksi dinosaurusten nimet ...

Nyt on vitsit vähissä! from 2021-12-15T10:00

Milloin viimeksi kuulit vitsin? Sellaisen pienen tarinan, jossa on hauska loppu. Suullisesti kerrotut vitsit ovat vähentyneet ja meemit ovat muuttaneet vitsinkerronnan tyyliä. Miten digitaalinen mu...

Aristoteleen kantapää: Toivo Kärjen iskelmäsanoituskoulu from 2021-12-06T03:00:56.260750

Toivo Kärjen syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi sata vuotta. Monet sanoittajasuuruudet, kuten Sauvo Puhtila, Reino Helismaa, Juha Vainio ja Vexi Salmi ovat käyneet niin sanottua Kärjen kou...

Danten Jumalainen näytelmä onkin kansankielinen komedia from 2021-11-24T10:00

Aristoteleen kantapäässä keskustellaan 700 vuotta vanhasta italian kirjakielestä ja Dante Alighierin klassikkorunoelmasta Jumalainen näytelmä. Pasi Heikuran vieraana on italian kielen sekä kulttuur...

Rakkaalla rypäleellä on monta nimeä – viinitietämys lisää nautintoa from 2021-11-17T10:00

Pasi Heikura kysyy, pitääkö osata pääosin ranskankielinen viinisanasto voidakseen nauttia hyvästä viinistä. Master of Wine Heidi Mäkinen tuntee viinien lisäksi myös rypäleiden nimet ja taustat. Ohj...

Aristoteleen kantapää: Suomen kielen kansalliset erityispiirteet from 2021-11-15T17:06:27.732551

Yhdeksäs maaliskuuta vietetään suomen kielen päivää. Sen kunniaksi Aristoteleen kantapäässä puhutaan kielemme erityispiirteistä, suomen kieltähän kuvaillaan usein omituiseksi ja erittäin vaikeaksi....

Aikuisten oma äidinkielen puuhakirja kannustaa iloitsemaan kielestä from 2021-11-10T10:00

Äidinkielien osaaminen on tärkeä asia. Moni kuitenkin tuskailee kieliopin kiemuroiden kanssa. Pasi Heikura kutsui Aristoteleen kantapään vieraaksi äidinkielen opettajat Suvi Kaipaisen ja Annamari S...

Aina valmiina! Partio opettaa solmujen lisäksi asennetta from 2021-10-20T10:00

Sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat ovat aina valmiina, ainakin partiossa. Pasi Heikura kysyy historiantutkija Marko Paavilaiselta mistä partiossa käytössä olevat termit ovat...

Viikonpäivät on nimetty muinaisten jumalien mukaan from 2021-10-13T10:00

Seitsenpäiväinen viikko perustuu kuunkierron neljänneksiin uudesta kuusta puolikuun kautta täysikuuhun. Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen ja Pasi Heikura paneutuvat tämän viik...

Aristoteleen kantapää: Semantiikkaa tiedon valtatietyömaalla from 2021-10-07T05:19:29.335991

Äly ei takaa viisautta. Sen tietää jokainen internetin selausohjelmia käyttävä. Hakuohjelmat tarjoavat sekalaista tietoa ymmärtämättä mitään sen merkityksestä. Käyttäjä joutuu itse päättelemään, on...

Voisiko kiinaa oppimalla paikallisten emojein avulla? from 2021-10-06T03:54:33.240979

Mandariinikiina on Kiinan ja maailman puhutuin kieli. Sinologi ja Kiinan kulttuurin asiantuntija Pertti Seppälä pitää sitä mahdollisesti myös maailman vaikeimpana kielenä, jota voisi koittaa saada ...

Kieli kukkii Keskimaassa - Kersti Juvan ensisuomennos oli onnenpotku from 2021-09-29T08:00

Nuori kääntämisen opiskelija ei osannut aavistaa, mikä onnenpotku häntä kohtasi, kun hän sattuman kautta sai käännettäväkseen J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -fantasiaromaanin. Pasi Heik...

Digitaalisuus ei ole muuttanut yo-kirjoitusten äidinkielen koetta from 2021-09-22T10:00

Neljä vuotta sitten äidinkielen ylioppilaskoe muuttui. Nyt kaksiosaisen kokeen nimet ovat lukutaidon koe ja tekstitaidon koe. Samalla koe muuttui digitaaliseksi eli se toteutetaan kokonaan tietokon...

Nightwishin Tuomas Holopainen taitaa myös ristikkojen laatimisen from 2021-09-15T09:25

Nightwish-yhtyeen säveltäjä, sanoittaja ja kosketinsoittaja Tuomas Holopainen viihdyttää itseään sanaristikoita ratkomalla ja laatimalla myös itse kiperiä ristikoita. Holopainen paljastaa Pasi Heik...

Aristoteleen kantapää: Metallin synty from 2021-08-24T03:54:34.747750

Tänä vuonna helmikuussa on perjantai 13. päivä, mikä on kalenterinlaatijoilta kaunis kunnianosoitus sille, että tasan 40 vuotta sitten kyseisen kuun kyseisenä päivänä julkaistiin niinkin merkittävä...

Miten lanttu leikkaa eri kielissä? – kielikuvien ihmeelliset käännökset from 2021-06-30T10:00

Leikkaako ruotsissa, saksassa ja englannissa lanttu silloin, kun ihmisen hoksottimet toimivat? Tätä pohditaan Aristoteleen kantapään erikoisjaksossa. Ruotsinkielisten lanttujen asiantuntijana toimi...

Kukkaniityt, kedot ja ahot ovat ihmisen muovaamia katoavia maisemia from 2021-06-23T10:00

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kuljetaan ahon laitaa juhannustunnelmissa ja pohditaan ihmisen muovaamia maisemia. Mitä ovat aho, keto ja niitty? Ja mikä on huhta? Pasi Heikuran vieraana on Opas ...

Aristoteleen kantapää: Vuoden 2014 sato ja Jenni Haukio from 2021-06-17T13:00:54.015318

Aristoteleen kantapään juhlalähetyksessä laitetaan vanha vuosi nippuun. Kunniavieraana ohjelmassa on runoilija ja tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Joutuuko maan ensimmäinen nainen paini...

Flipillä bäkki teiliin – skeittikieli muovaa englantia suomeksi from 2021-06-16T10:00

Skeittaajat tekevät trikkejä ja rikastavat suomen kieltä. Aristoteleen kantapäässä opetellaan tuoreen olympialajin alkeet kielen tasolla. Rullalautailun erikoistoimittaja Pentti Järvelin kertoo Pas...

Musta raamattu on salaliittoteorioiden ja populismin juurilla from 2021-05-19T10:00

Aristoteleen kantapäässä perehdytään magiaan ja Mustaan raamattuun, kun vuorossa on ohjelman 666. lähetys. 666 ei ole mikään tasaluku, mutta sillä on maine pedon lukuna. Miten Musta Raamattu ja 666...

Menestyvän euroviisun tekstissä soivat vahva tunne ja optimismi from 2021-05-12T10:00

On taas Euroviisujen aika! Aristoteleen kantapään erikoisjaksossa ruoditaan euroviisukappaleiden tekstejä ja niiden muutoksia vuosikymmenten varrella. Toivo kuuluu edelleen viisuissa ja shokeeraavu...

Niinkuttelu ärsyttää – sana antaa puhujalle aikaa pohtia sanomisiaan from 2021-04-28T10:00

Puhetta tulee toisinaan suusta nopeammin kuin aivomme ehtivät sitä tuottaa. Silloin tarvitaan ylimääräisiä sanoja tai äänteitä täyttämään sanojen väliset tauot. Suusta tulee silloin esimerkiksi nii...

Inessiivi, elatiivi, illatiivi ym. – mutta mitä ovat kääpiösijamuodot? from 2021-04-21T10:00

Mitä yhteistä on astronomialla ja kielitieteellä? Sen tietää Oulun yliopiston saamen kielen professori Jussi Ylikoski, joka vertaa eräitä epätavallisesti käyttäytyviä suomen kielen sijamuotoja avar...

Maitohampaista viisaudenhampaisiin - mistä hampaiden nimet tulevat? from 2021-04-14T10:00

Aristoteleen kantapäässä kurkataan suuhun ja pohditaan hampaiden nimiä. Hammaslääketieteen professori Timo Peltomäki kertoo, mistä tulee nimitys maitohampaat, miten hampaat numeroidaan ja miksi vii...

Bach ujutti sävellyksiinsä kiinnostavia piiloviestejä from 2021-03-31T10:00

Johan Sebastian Bachin Matteus-passiossa on tiettyihin psalmeihin viittaava piilosanoma, joka on tehty nuottien ryhmittelyn avulla. Bachia on sanottu myös viidenneksi evankelistaksi. Kuinka yleisiä...

Jäällä on monta muotoa – jäätyyppien nimet ahtojäistä suppojäihin from 2021-03-24T10:00

Vaikka ilmasto lämpenee, talvella liikkuvien merenkulkijoiden on edelleen syytä tuntea kielemme runsas jääsanasto. Aristoteleen kantapää selvittää, mikä on ajo- ja ahtojään ero. Ilmatieteen laitoks...

Minna Canth kukoisti Kuopiossa – Helsinki ei edelläkävijää houkuttanut from 2021-03-17T10:00

Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, koulutuksen edelläkävijä ja monien eurooppalaisten uusien aatteiden esittelijä 1800-luvun Suomessa. Harva kuitenkaan tietää, että hän a...

Ajattelu ei tarvitse kieltä, mutta se auttaa from 2021-02-24T10:00

Yliopistolehtori Annika Svedholm-Häkkisen mukaan suuri osa ajattelusta on ei-kielellistä, mutta erityisesti abstraktien asioiden ajattelussa sanoista on hyötyä. Kieltä tarvitaan myös ajatusten ilma...

Aino ja Wilhelm – sukupuolitetut elintarvikkeiden nimet pitävät pintansa from 2021-02-17T10:00

Monella makealla herkulla on naisen nimi. Vastaavasti suolainen syötävä on usein nimetty todellisen tai keksityn miehen mukaan. Pasi Heikura haastatteli filosofian maisteri, opettaja ja toimittaja ...

Riitely on taitolaji – kiistelyn keinoja voi harjoitella from 2021-02-10T10:00

Aristoteleen kantapäässä puhutaan eristiikasta eli riitelyopista. Vieraana on vapaa tutkija ja filosofi Jarkko S. Tuusvuori, joka keskustelee Pasi Heikuran kanssa riitelyn taidosta. Aihetta pohdita...

Aristoteleen kantapää: Kapteeni Haddockin haukkumasanojen loiste ei himmene from 2021-01-31T22:10:42.023393

Hiuksia halkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien, lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta. Toimittajina Pasi Heikura ja Anu Heikkinen. Pasi Heikuran vieraana tietokirjailija Reij...

Aristoteleen kantapää: Istuva Härkä Tanssii Susien Kanssa from 2021-01-31T22:10:42.023393

Miten intiaanipäällikkö Istuva härkä sai nimensä? Oliko intiaaneilla nimipäiväkalenteria? Aristoteleen kantapää -ohjelmassa Pasi Heikuran vieraana on intiaanikulttuureja tutkinut Riku T. Hämäläinen...

Aristoteleen kantapää: Dadaismista Google-runouteen from 2021-01-31T22:10:42.023393

Mitä tekemistä Internetin Google-hakukoneella on nykyrunouden kanssa? Mikä ihme on Google-runogeneraattori? Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikuran kanssa asiaa selvittää runoilija Leevi Lehto. Loka...

Aristoteleen kantapää: Tarut yötaivaalla from 2021-01-31T22:10:42.023393

Mitä tarkoittaa Otava? Mitkäihmeen Kaksoset? Kuka oli Orion? Aristoteleen kantapäässä tähtitaivaasta on Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen. Joulukuu 2007.

Aristoteleen kantapää: Kyborgit staasipuvuissaan lateraanimyrskyssä from 2021-01-31T22:10:42.023393

CMX-yhtyeen Talvikuningas-eepoksessa lauletaan kosmologisen vakion laulua, luetaan Kuninkaan mekaanista yökirjaa ja vihdoin Punainen Komentaja avaa komposiittinyrkkinsä. Miten kuvitellaan maailma, ...

Aristoteleen kantapää: Suomalaiset ovat kartanlukijakansaa from 2021-01-31T22:10:42.023393

Alakaari kolme V, alakaari O E miinus. Muun muassa tällaisia ohjeita kartanlukija antaa ralliajajalle kisassa. Mistä oikein on kysymys? Asiaa selvitetään Aristoteleen kantapäässä, jossa Pasi Heikur...

Aristoteleen kantapää: Pitkien iskelmäsanoitusten salaisuus from 2021-01-31T22:10:42.023393

Miten suomalaiset iskelmät ovat kehittyneet? Miksi sanoitukset ovat niin tärkeitä? Pasi Heikuran vieraana Aristoteleen kantapäässä on populaarimusiikin historioitsija Maarit Niiniluoto. ija Maarit ...

Aristoteleen kantapää: Kaleveita ilma sakeanaan from 2021-01-31T22:10:42.023393

Meillä on Kalevala ja virolaisilla Kalevipoeg. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja niissä on? Kertovatko ne itse asiassa saman tarinan eri näkökulmista? Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikuran vieraana on ...

Aristoteleen kantapää: Eivät nimet veljeksiä pahenna from 2021-01-31T22:10:42.023393

Aleksis Kivi antoi veljeksille nimeksi: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Miksi Kivi nimesi veljekset juuri näin? Ovatko Seitsemän veljeksen nimet näkyneet suomalaisten poikalaste...

Aristoteleen kantapää: Sammon selitykset from 2021-01-31T22:10:42.023393

Mikä Sampo oikeastaan on? Mitä valoa Sammon pimeyteen tuo tähtitiede ja sen historiaa tutkiva haara arkeoastronomia. Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä asiaa valottaa arkeoastronomi Mari...

Aristoteleen kantapää: Salasanasta miestä from 2021-01-31T22:10:42.023393

Miksi suomalaiset valitsevat useimmiten seuraavanlaisia salasanoja: salasana, 123456 ja perkele? Asiaa Aristoteleen kantapäässä pohtivat Pasi Heikura ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen...

Aristoteleen kantapää: Punainen lehmä ja muita ravitsemusliikkeitä from 2021-01-31T22:10:42.023393

Aristoteleen kantapäässä pohditaan tänään, mitä kaikkea kätkeytyy brittiläisten pubien nimien taakse. Pasi Heikuran vieraana on pubiasiantuntija Kari Ylänne. Syyskuu 2008.

Aristoteleen kantapää: Rytmipojista Mokomaan from 2021-01-31T22:10:42.023393

Mitä suomalaisten rockyhtyeiden nimet kertovat rockmusiikin ja maailman muuttumisesta? Aristoteleen kantapäässä aiheesta keskustelevat Pasi Heikura ja rocktoimittaja Juho Juntunen. Kesäkuu 2008.

Visiirit, ratsut ja elefantit – shakkitermien nimet kertovat kielen ja pelin historiasta from 2021-01-27T10:00

Itämainen lautapeli shakki on kansainvälinen peli ja sen nappuloilla ja muilla termeillä on joka maassa omat nimensä, jotka kertovat sekä maan että shakin historiasta. Mutta miten Matti on joutunut...

Mitä tehdä kun kaveri polarisoi - vastakkainasettelua voi purkaa muuttamalla ajattelua from 2021-01-20T10:00

Konfliktinratkaisija ja yhteisösovittelija Miriam Attias on ollut kehittämässä menetelmää naapurustojen ja ryhmittymien välisten jännitteiden purkamiseksi. Attias tietää, että polarisoitumiseen ei ...

Vatsastapuhuminen perustuu ihmisen aistien sosiaalisuuteen from 2021-01-13T10:00

Aristoteleen kantapäässä tutustutaan vatsastapuhumisen tekniikkaan ja historiaan. Vieraana on suomalainen vatsastapuhuja Sari Aalto, joka on löytänyt sosiaalisesta mediasta uuden areenan perinteist...

Kuukauden sana esittelee ajankohtaisia uusia sanoja from 2020-12-30T10:00

Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen kuukauden sana täyttää 10 vuotta. Kuukauden sana on lähes alkuhetkistään saakka soinut myös Aristoteleen kantapäässä. Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Min...

Sanaselityspeli Aliaksessa pärjää, jos tuntee sanat – ja osaa selittää ne from 2020-12-23T10:00

Alias on suomalainen sanaselityspeli, jossa pelaajan on saatava parinsa arvaamaan kortista luettu sana vihjeiden ja kiertoilmauksien avulla. Tactic Games’in sisällöntuottaja ja tarinankertoja Elina...

Juustojen nimet vievät kiertomatkalle Eurooppaan from 2020-12-16T10:00

Aristoteleen kantapäässä lähdetään seikkailulle juustojen nimien maantietoon. Ohjelmassa keskustellaan juuston historiasta sekä juustojen nimiin liittyvästä kulttuuriperinnöstä. Oltermanni on Suome...

Kaikki latinasta ja kreikasta juontuvat sanamme eivät tule antiikista from 2020-11-25T10:00

Aristoteleen kantapäässä pohditaan sanojen historiaa ja tarinoita niiden takana. Vieraana on latinan kielen dosentti ja tietokirjailija Reijo Pitkäranta, joka tuoreessa Fata verborum -kirjassaan kä...

Muinaisen Egyptin kulttuuri heräsi eloon, kun hieroglyfien salaisuus ratkesi from 2020-11-18T10:00

Egyptologi ja tietokirjailija Mia Meri vieraili Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikuran haastateltavana. Selvisi muun muassa miksi hieroglyfien tulkinta on niin vaikeaa. Vokaalien puuttumisen lisäks...

Hiisi kertää Hornaa – eksoplaneetta sai suomalaisen nimen from 2020-11-11T10:00

Hiisi kertää Hornaa – eksoplaneetta sai suomalaisen nimen Eksoplaneetat ovat planeettoja, jotka kiertävät jotain muuta tähteä kuin Aurinkoa. Koska planeetat ovat kaukana, pimeitä, pieniä ja lähel...

Uuden testamentin uusin käännös on suunnattu erityisesti diginatiiveille from 2020-10-28T10:00

Tänä vuonna julkaistun Uuden testamentin käännöksen kieli on testattu nuorilla käyttäjäryhmillä. Tekstissä on muun muassa luovuttu sanasta vanhurskas. Pasi Heikuran haastattelussa kuullaan, millä o...

Jos numerot ja niiden suhteet eivät aukea, kysymyksessä voi olla dyskalkulia from 2020-10-14T10:00

Dyskalkulia on synnynnäinen ominaisuus, jota ei voi kokonaan parantaa, mutta ahkeralla harjoittelulla lukujen logiikka aukeaa ja niiden käyttö alkaa sujua. Pasi Heikura kysyi erityispedagogiikan pr...

Tyynykirjoja, päiväkirjoja, instagram-päivityksiä – omasta elämästä kertominen hakee aina uusia tapoja from 2020-09-30T10:00

Päiväkirja ovat edelleen suosituin kirjoittamisen muoto. Rakkaalle päiväkirjalle voi vuodattaa synkimmät ja ihanimmat sydämen salat. Samalla tulee tallentaneeksi paljon tietoa ajasta ja ympäröiväst...

Tyynykirjoja, päiväkirjoja, instagram-päivityksiä – omasta elämästä kertominen hakee aina uusia tapoja from 2020-09-30T10:00

Päiväkirja ovat edelleen suosituin kirjoittamisen muoto. Rakkaalle päiväkirjalle voi vuodattaa synkimmät ja ihanimmat sydämen salat. Samalla tulee tallentaneeksi paljon tietoa ajasta ja ympäröiväst...

Suomalaiset kirjaintyypit ovat harvinaisia from 2020-09-23T10:00

Aristoteleen kantapäässä pohditaan kotimaisia kirjaintyyppihankkeita. Miksi Suomessa tiekyltit on kirjoitettu suuraakkosilla ja mikä on autojen rekisterikilpien fontti? Kuinka kävi Akseli Gallen-Ka...

Kolmioriipukki vai kolmioriippuhämähäkki? - hämähäkkien nimet myllerryksessä from 2020-09-16T10:00

Suomessa elää yli 650 hämähäkkilajia. Millainen kahdeksanjalkainen mahtaa olla tuohinopsakki, entä seeprahypykki? Hämähäkeistä ja niiden nimeämisestä tietää Aristoteleen kantapään vieras hämähäkkih...

Koneet tarvitsevat puhettamme oppiakseen ymmärtämään meitä from 2020-08-26T10:00

Kommunikointi tietokoneiden kanssa ei aina suju ainakaan suomen kielellä. Koneita varten tarvitaan mallia suomenkielisestä puheesta. Lahjoita puhetta -hanke on tarttunut tähän haasteeseen. Aristote...

Perunalajikkeen nimen keksiminen ei ole helppoa from 2020-06-24T10:00

Yksi kielellisiä ihmeitä on se, miten nykyisen Perun tienoilta maailmalle lähtenyt juures on saanut Suomessa nimen peruna. Kesällä Suomessa ylistetään uusia perunoita, joiden lajikkeesta ollaan kov...

Tulilla on varoitettu hyökkääjästä, ohjattu laivoja ja karkotettu pahoja henkiä from 2020-06-17T10:00

Suuret tulet ovat aina olleet merkkejä ja viestinnän välineitä. Ovatko kokot olleet alun perin viestitulia ja sukua rantojen majakoille? Aristoteleen kantapäässä pohditaan, miten tulella on kautta ...

Stadin s on ärsyttänyt jo yli sadan vuoden ajan from 2020-06-10T10:00

Yksi suomen kielen maineikkaimmista ja vihatuimmista s-äänteistä on Helsingin murteeseen liitetty tapa lausua s-kirjain, eli niin sanottu stadi-s. Nyt tuo kuuluisa sihahdus on saanut oman kirjansa,...

Luovuus kukkii lehmien nimissä from 2020-05-20T10:00

Monelle meistä tulee lehmän nimistä ensimmäisenä mieleen perinteinen Mansikki, mutta nimeämiskäytäntö on varsin luovaa. Suomessa on lähes 300 000 lypsylehmää, joilla kaikilla on oma nimi. Suomen ma...

Suomalaiselle tieteen kielelle on oma pankki from 2020-05-13T10:00

Suomalaiset tieteen tekijät tarvitsevat termejä kotimaisella kielellä, vaikka kansainvälisessä yhteistyössä toimitaan usein englannin kielellä. Nettisivusto Tieteen termipankki pyrkii pitämään suom...

Aivohöyryssä, hokmannissa, latauksen tarpeessa – humalan monet synonyymit kertovat humalan muutoksesta from 2020-04-29T10:00

Työväen, ylioppilaiden ja kaikkien keväästä iloitsevien yhteisenä juhlapäivänä eli vappuna perinteisesti syödään ja erityisesti juodaan hyvin. Pasi Heikura kysyi valtiotieteiden tohtori Antti Maunu...

Äitiyspakkauksen ensikirja paljastaa eri aikakausien kasvatustrendit from 2020-04-22T10:00

Suomessa arvostetaan lukutaitoa ja kirjallisuutta. Sen voi päätellä siitä, että jokaiselle vastasyntyneelle annetaan ensimmäinen kirja jo äitiyspakkauksen mukana. Kirjallisuuden dosentti ja kirjail...

Kuolemalla on kymmeniä kiertoilmauksia from 2020-04-15T10:00

Kuolema on tuntematon ja pelottava asia. Siksi siitä puhutaan kiertoilmauksin. Vainaja on nukkunut pois tai siirtynyt taivaalliseen soittokuntaan. Aristoteleen kantapää kysyy kuolemantutkimuksen se...

Stadin slangi oli nuorten työläismiesten ja rikollisten katukieli from 2020-03-25T10:00

Stadin slangi ei alunperin sopinut naisten suuhun, sitä puhuivat nuoret työläismiehet ja rikolliset. Professori Heikki Paunonen on tutkinut muun muassa helsinkiläisten puhekieltä ja puhekielen muu...

Tekaistu tekstiviesti voi paljastaa rikollisen from 2020-03-18T10:00

Kielitiede voi olla apuna kun vakavia rikoksia ratkaistaan. Yhdysvalloissa pitkään etsitty Unabomberiksi kutsuttu sarjamurhaaja tunnistettiin lopulta kirjoittamiensa viestien perusteella. Suomessak...

Lapsille ei tarvitse lukea vain hempeitä turvasatuja from 2020-03-11T10:00

Lukemalla nuoren ihmisen sanavarasto kasvaa, empatiakyky ja keskittymiskyky paranevat. Iltakirjan lukeminen voi tehdä paljon, mutta mitä kannattaa lukea lapselle? Väestöliiton pari- ja perhesuhteid...

Rivo sana on tehokeino tai välimerkki from 2020-02-26T10:00

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa ruma sana sanotaan niin kuin se on. Pasi Heikura kysyy suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkiseltä muun muassa, onko runoilija Pentti Saarikoski vastuussa na...

Älä huoli, taksissa ei ole pakko jutella from 2020-02-19T10:00

Taksimatka on kuin sosiaalinen media. Kevyt small talk voi hetkessä muuttua ikäväksi möläyttelyksi. Aristoteleen kantapäässä pohditaan, voiko taksimatka olla myös matka sielun syövereihin ja onko t...

Jokaisella hädällä on oma koodinsa from 2020-02-12T10:00

Kun me soitamme hätänumeroon ja hätäkeskuksesta ilmoitetaan asia eteenpäin, hädällemme on jo annettu oma koodikielinen numeronsa. Hätäkeskuslaitoksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho kertoo, mitä nu...

Game of Thronesin vaikutus näkyy jo suomalaisessa nimipäiväkalenterissa from 2020-01-22T10:10

Suomalaisten nimipäiväkalenterissa näkyy nyt keskiaika, kekseliäisyys ja pyhimykset. Yhä useampi haluaakin nimetä lapsensa luovasti, vanhaa muunnellen ja kansainvälisiä vaikutteita hakien. Nimipäiv...

Nimipäiväkalenterin uusissa nimissä näkyy nyt luovuus ja kansainvälisyys from 2020-01-15T10:00

Suomalaisten nimimuoti muuttuu vauhdilla. Tänä vuonna nimipäiväkalenteriin on lisätty yli 30 uutta etunimeä. Varsinkin naisten nimissä näkyy nyt kansainvälisyys ja luovuus. Tyttölapsille annetaanki...

Jouluna on oikeus vaatia lahjoja from 2019-12-25T10:00

Joulu on perinteiden ja rituaalien sekamelskaa, mutta myös anteliaisuuden aikaa. Lahjoilla ja lahjojen antamisella on ihmisen historiassa pitkä ja merkittävä rooli osana talousjärjestelmää. Tampere...

Minun possessiivisuffiksini from 2019-12-18T10:00

Omistusliite eli possessiivisuffiksi on katoamassa suomen kielestä ja se on somen sekä nykyajan vika. Vai onko näin? Kielentutkija dosentti Maria Vilkuna kertoo, tarvitseeko olla huolissaan omistus...

Islannin saagat ovat viihdettä ja historiankirjoitusta from 2019-12-11T10:00

Islannin saagojen käsikirjoituksia on osattu koota, lukea ja tutkia tieteellisin menetelmin jo parin sadan vuoden ajan. Viimeisin suomenkielinen saavutus niiden tutkimuksessa on hiljattain ilmestyn...

Kehityksellinen kielihäiriö kannattaa huomata ajoissa from 2019-11-27T10:00

Kaikki lapset eivät opi puhumaan samassa aikataulussa. Jos puhumaan oppiminen viivästyy vuosia, voi kysymyksessä olla kielellinen kehityshäiriö. Silloin kaikki apu ja tuki on tarpeen. Kehityshäiriö...

Voiko seksuaalisen suuntauksen kuulla puheesta ? from 2019-11-20T10:10

Väitöskirjatutkija Sanni Surkka tekee paraikaa tutkimusta homomiesten puheeseen liittyvistä käsityksistä. Hän on tutkinut yleisiä käsityksiä ja stereotypioita homomiesten puheen esittämisestä niin ...

Suoliston ja aivojen yhteistoimintaa tutkimassa from 2019-11-13T10:00

Turkulaisessa tutkimuksessa on havaittu, että mitä monipuolisempi mikrobisto vauvan suolesta löytyy, sen rauhallisempi ja iloisempi hän on. Suoliston merkitys aivojen toiminnalle kiinnostaa tutkijo...

Pyhimyskalenterista nimipäiväkalenteriksi from 2019-10-30T10:00

Marraskuun alussa vietetään pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivää. Pyhäinpäivän juuret ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille. Uskonsa tähden kuolleiden kristittyjen muis...

Suomenkielisten lastenkirjojen arabiantamisen haasteet from 2019-10-23T10:00

Arabian kielen ja Islamin tutkimuksen tohtori sekä käännöstieteen maisteri Maria Pakkala on kääntänyt suomesta arabiaksi niin Sinuhen kuin kymmeniä lastenkirjoja. Pakkala kertoo, mikä suomesta arab...

Miten puhua masentuneelle? from 2019-10-16T10:00

Kun masennus syö mielestä ilon, kehosta voiman ja tulevaisuudelta toivon, on ystävien tuki tarpeen. Mutta miten voi auttaa, jos kannustaviksi tarkoitetut sanat saavat masennuksen vain syvenemään? S...

Kersti Juvan löytöretket suomen kieleen from 2019-09-25T10:00

Suomentaja Kersti Juvalla on ammattinsa tarjoama aitiopaikka tarkastella äidinkielensä erityispiirteitä vertaamalla sitä englannin kieleen. Uransa J.R.R. Tolkienin fantasiakirjojen suomentajana alo...

Pälkäneen puuaapinen 300 vuotta from 2019-09-18T10:00

Tasan kolmesataa vuotta sitten ilmestyi Daniel Medelplanin kaivertama Pälkäneen puuaapinen. Faktori ja kuvanveistäjä Allan Frilander ja kasvatustieteen tohtori Arja Liutta ovat perustaneet Pälkäne...

Baski — kirjakieleksi Suomen mallin mukaan from 2019-09-11T10:00

Viime viikolla Aristoteleen kantapää -ohjelmassa emeritusprofessori Timo Riiho kertoi baskin kielen menneisyydestä ja juurista. Toisessa osassa hän selvittää, miten baskista tuli kirjakieli. Ohjel...

Koirarotujen nimien suomentaminen from 2019-08-28T10:00

Koirarotujen nimissä on mukana historiaa, vanhoja elämäntapoja, metsästysmenetelmiä, maantietoa, muinaisia ihmisiä ja jopa romaanihenkilöitä. Kennelliiton rotumääritelmätoimikunnan jäsen ja kaikkie...

Perhosten nimet kertovat tarinoita ja tietoa from 2019-06-26T10:00

Mitkä ovat Suomen kymmenen yleisintä perhosta? Onko kaikilla Suomen perhosilla jo nimi?Komentaako amiraaliperhonen muita perhosia? Perhostutkija ja ötökkämies sekä yksi 100 suomalaista perhosta kir...

Saunomisen sanat from 2019-06-19T10:00

Mistä saunomisen sanat ovat suomen kieleen muuten saapuneet? Mitä eroa on vastalla ja vihdalla? Kousalla ja koussikalla? Mitä yhteistä on ämpärillä ja antiikin kreikan viiniastioilla? Onko makkara ...

Montako eri pilvilajia tunnetaan? from 2019-06-12T10:00

Luke Howard kirjoitti vuonna 1802 kirjan nimeltään On The Modification Of Clouds, eli Pilvien muodostumisesta. Siinä hän esitteli käsitteet cumulus, stratus, nimbus ja cirrus. Kirjan ideana oli se...

Miksi EU-vaalit eivät saa ihmisiä liikkeelle? from 2019-05-29T10:00

EU:n parlamenttivaaleissa uudet liikkeet ja populistiset puolueet eivät saavuttaneet sellaisia murskavoittoja kuin ennustettiin. Aristoteleen kantapäässä vieraillut puhetaidon tutkija ja kouluttaja...

Kuka kukin on Suomen merivoimissa from 2019-05-22T10:00

Aristoteleen kantapää sukeltaa merivoimien puku- ja arvomerkkikoodistoon. Everstiluutnantti Ilpo Kärkkäinen pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo, mikä on niin kutsuttu ’ankkapuku’. Entä mitä tek...

Matka alatyylisten ja julmien paikannimien maailmaan from 2019-05-15T10:00

Suomi on täynnä kiehtovia paikannimiä, monet niistä kertovat alueen historiaa. Mutta mitä kertoo suomalaisista se, että monet paikannimet ovat rivoja tai viittaavat hirmutekoihin? Karttakeskuksen k...

Valkolakista opiskelijahaalariin from 2019-04-30T18:02

Ylioppilaslakin käyttö levisi Ruotsista Suomeen 170 vuotta sitten. Enää pelkät lakit eivät riitä opiskelijoiden univormuksi. Kaikilla on nykyään haalarit. Mistä tämä villitys on saanut alkunsa? Pas...

Onko murteen puhuminen vähentynyt? from 2019-04-24T10:00

Onko murteen puhuminen vähentynyt? Sanotaanko Tampereella vielä nääs, tai jopa nääs-nääs-nääs? Minkä aikakauden murre on sitä puhdasta murretta? Montako piirrettä murteeseen voi kuulua? Kielentutki...

Vaalit somessa ja reaalimaailmassa from 2019-04-17T10:00

Eduskuntavaalit ovat käyty, tulokset puhuttavat. Aristoteleen kantapää kutsui politiikan toimittaja Unto Hämäläisen arvioimaan vaaleja edeltäneen keskustelun laatua ja aiheita. Vaikuttiko sosiaalin...

Suomen kieli saksalaisin korvin from 2019-04-10T10:00

Dieter Hermann Schmitz saapui Suomeen neljännesvuosisata sitten opettamaan saksaa ja jäi sille tielleen. Suomen kielen oppiminen on hänelle loppuiän projekti. Schmitz kertoo, miltä suomenkieliset s...

Ranskan kielen suojelemisen lyhyt historia from 2019-03-27T10:00

Ranskassa ollaan erityisen tarkkoja siitä, etteivät anglismit pääse pilaamaan ranskan kieltä. Emeritusprofessori Juhani Härmä kertoo, miten Ranskassa suhtaudutaan muihin kieliin. Ohjelman ovat toi...

Johdatus Minna Canthin näytelmiin from 2019-03-20T10:00

Kauppias ja kirjailija Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta. Canth oli tunnettu tasa-arvon puolustaja. Näytelmiensä avulla hän kritisoi voimakkaasti yhteiskunnassa ilmen...

Asterix ja latinankieliset lentävät lauseet from 2019-03-13T10:00

Alea jacta est! Kuinka oikean kuvan antiikin Roomasta Asterix-sarjakuvasarja tarjoaa? Pasi Heikuran kanssa Asterixeja lukee professori Teivas Oksala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kai...

Mitä tietoa kapellimestari välittää orkesterille konsertissa? Osa 2 from 2019-02-27T10:00

Aristoteleen kantapää jatkaa orkesterin johtamisesta tälläkin viikolla. Mestarikapellimestari Jorma Panula kertoo, miten orkesterinjohtajan kannattaa viestittää soittajille onnistumisista ja epäonn...

Mitä tietoa kapellimestari välittää orkesterille konsertissa? Osa1 from 2019-02-20T10:00

Monet orkesterinjohtajat ovat suuria tähtiä, vaikka he ovatkin konserteissa selin yleisöön. Me näemme vain kapellimestarin kädet, jotka viuhtovat musiikin tahdissa. Mitä orkesterinjohtaja viuhtoo? ...

Kohti parempia salasanoja from 2019-02-13T10:00

Aristoteleen kantapää kysyi tietoturva-asiantuntija Petteri Järviseltä, onko salasanoissa enää mitään järkeä, kun hakkereiden koneiden laskentateho koko ajan kasvaa. Salasanoja valitettavasti tarvi...

Miten antiikin tarut sopivat lastenkirjallisuudeksi? from 2019-01-30T10:00

Aristoteleen kantapää kysyi tietokirjailija Arto Kivimäeltä, miksi hän tekee lastenkirjoja muinaisen Kreikan taruista. Sopivatko väkivaltaiset sotatarinat ollenkaan lasten korville? Kivimäki paljas...

Lehtien nimet kertovat tarinoita historiastamme from 2019-01-23T10:00

Kun meillä on Helsingin ja Turun Sanomat, miksei meillä ole Tampereen Sanomia? Kun meillä on Aamu- ja Iltalehti, miksei meillä ole Päivälehteä? Lehtien nimet kertovat paitsi lehtien myös Suomen his...

100 suomalaista kielellistä elämäkertaa from 2019-01-16T10:00

Sata suomalaista kielellistä elämänkertaa -hankkeessa haastateltaviksi valituilta kerättiin monipuoliset taustatiedot, jotka liittyivät heidän henkilöhistoriaansa, kokemuksiinsa, asenteisiinsa ja s...

100 suomalaista kielellistä elämäkertaa from 2019-01-16T10:00

Sata suomalaista kielellistä elämänkertaa -hankkeessa haastateltaviksi valituilta kerättiin monipuoliset taustatiedot, jotka liittyivät heidän henkilöhistoriaansa, kokemuksiinsa, asenteisiinsa ja s...

Onko Joulupukki kansainvälinen vai suomalainen? from 2018-12-26T10:00

Pasi Heikura keskustelee tapaninpäivän erikoisohjelmassa suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikiven kanssa kansainvälisestä ja kotimaisesta joulupukista ja suomen kielen tila...

Mistä lukuhalu tuli? Mihin lukuhalu meni? from 2018-12-19T10:00

Lukeminen vähenee – mitä tapahtuu eurooppalaiselle sivistykselle? Tietoa voi toki etsiä monella muullakin tavalla kuin lukemalla, mutta esimerkiksi sanavaraston kartuttamiseen lukeminen on edelleen...

Mitä papukaijat oikeasti puhuvat? from 2018-12-12T10:00

Aristoteleen kantapää: Mitä papukaijat oikeasti puhuvat? Aristoteleen kantapään vieraana on Korkeasaaren eläintenhoitaja ja papukaijaharrastaja Jonne Stenroth. Hän tietää, miksi papukaijat ovat use...

Riittääkö sanaston ymmärtäminen siihen, että robotti ymmärtää mitä sanomme? from 2018-11-28T10:00

Tokiolaisen AI Research Centerin vanhempi tutkija Kristiina Jokinen on työskennellyt vuosien ajan robottien kommunikaation parissa. Hän osaa kertoa, mitä robottien on opittava sanojen lisäksi, void...

Miten jutella robotin kanssa? Miten robotti juttelee ihmisen kanssa? from 2018-11-21T10:00

Kuinka robotti voisi oppia ymmärtämään ja tuottamaan puhetta, kun edes ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan? Haasteena siinä onkin elekielen, ilmeiden ja piilomerkityksien avaaminen tekoälylle. Palv...

Kilpapelaamisen syvin olemus from 2018-11-14T10:00

Videopelien pelaaminen on kuin mikä tahansa urheilulaji, jos pelataan kansainvälisellä tasolla. Se edellyttää ahkeraa ja sitoutunutta harjoittelua, siinä tarvitaan ammattitaitoista valmennusta ja v...

Omenalajikkeiden nimet kanelista astrakaani gyllenkrokiin from 2018-10-31T10:00

Omenalajikkeita on maailmassa tuhansia ja suomessakin satoja. Omenoiden koko,väri, muoto ja maku vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Omenalajikkeiden nimet kertovat jalostuksen historiaa, tietää...

Rikos kannattaa from 2018-10-24T10:00

Erilaiset rikokset ovat nousseet sensaatiolehdistön vakituiseksi myynninedistämisvaltiksi. Onko siinä syy rikoskirjallisuuden viime aikaiseen suosion nousuun ja miten oikean elämän rikollisuus vaik...

Mitä nordic noir on? from 2018-10-17T10:00

Rikossarjoista on tullut tv:n draamatarjonnan hallitseva laijityyppi. Kotimaisen Sorjonen -sarjan luoja, showrunner Miikko Oikkonen valaisee mitä tarkoitetaan nordic noir -termillä. Mikä siinä on p...

Aleksis Kiven Canzio vs nordic noir from 2018-10-10T10:00

Aleksis Kivi julkaisi 150 vuotta sitten näytelmän Canzio. Kun rosvoromaani nyt kaksisataa vuotta myöhemmin on korvautunut poliisisarjoilla, onko Canziossa jo rikoskertomusten ja nordic noirin aavis...

Miksi humala tarkoittaa suomen kielellä sekä kasvia että olotilaa? from 2018-09-26T10:00

Humala on tärkeä oluen mauste, joka kasvaa Suomessa luonnonvaraisena napapiirille asti. Humalan viljely aloitettiin Suomessa jo keskiajalla, jolloin sen viljelystä oli myös määräyksiä. Humala antaa...

Lintuharrastajat saattavat plokata halin tai knölarin blotalla from 2018-09-19T10:00

Lintuharrastajien slangi on oma maailmansa ja uusia nimiä linnuille syntyy koko ajan. Pientä peukaloista voidaan kutsua jopa neljällä eri nimellä: peukku, troglo, rambo tai vahvajussi. Lintujen sla...

Kuinka viljat löysivät tiensä Suomeen ja mistä niiden nimet tulevat? from 2018-09-12T10:00

Ensimmäiset merkit vehnän viljelystä löytyvät Lounais-Suomesta, jossa vehnää saatettiin viljellä jo 2500 vuotta sitten. Entä mitä yhteistä vehnällä on meille vieraampien maissin ja bambun kanssa? O...

Mikä paikkakunta on Savon Pariisi ja muita mielenkiintoisia kuntien mainossloganeita from 2018-08-29T10:00

Kenelle kuntaa markkinoidaan ja miten se kannattaisi tehdä? Haastateltavana Kuntaliiton markkinointijohtaja Maritta Mäkelä. Toimittajina Pasi Heikura ja Mira Selander.

Millainen on hyvä salasana? Haastateltavana tietokirjailija Petteri Järvinen from 2018-08-22T10:00

Millä logiikalla ihmiset valitsevat koneisiinsa salasanoja ja miten niitä kannattaisi valita, jotta tilit ja tiedot pysyisivät suojassa? Pasi Heikuran haastateltavana on tietokirjailija Petteri Jär...

Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa algoritmi ja mistä sana on peräisin? from 2018-08-15T10:00

Milloin me siirryimme digiaikaan ja minkälaisia sanoja sen mukana on kieleemme tullut tai siitä poistunut? Kannattaako englanninkielestä lainatuille digiajan sanoille keksiä suomalaisia vastineita,...

Lyhyt johdatus riimukirjoituksen perusteisiin from 2018-06-27T10:00

Nykynuoriso osaa tulkita tuhansia vuosia vanhaa riimukirjoitusta tietokonepelien ansiosta ja J.R.R. Tolkien käytti sitä fantasiaromaanissaan Hobitti. Mutta kuka riimukirjoituksen alunperin keksi ja...

Mistä puusta luotiin ensimmäinen mies? from 2018-06-20T10:00

Miksi ihmiset ovat vuosisatojen ajan kokoontuneet tammien ja lehmusten juurelle ja mistä puusta Edda- taruston mukaan luotiin ensimmäinen mies? Esittelyssä myös eri puulajeista tehtyjen saunavihtoj...

Säätiedotusten kieli from 2018-06-13T10:00

Tällä viikolla Aristoteleen kantapää perehtyy sääennustuksiin ja niiden kieleen. Voiko pakkanen olla löysää tai pehmeää? Missä vaiheessa sadekuurosta tulee jatkuva sade? Onko sanallisista sääennust...

Suomen kielen lautakunta pitää yleiskielen elävänä from 2018-05-30T10:00

Tarvitaanko Suomessa kielipoliisia? Ei – jos kysytään Suomen kielen lautakunnan sihteeriltä Sari Maamieheltä. Suomen kielen lautakunta seuraa kielen käyttöä ja pyrkii pitämään yleiskielen elävänä. ...

Salattuja tarinoita kielestä from 2018-05-23T10:00

Mitä meille on jätetty kertomatta suomen kielen historiasta? Ovatko meille kerrotut tarinat kielemme vaiheista tosia? Sanaiset agentit toimittaja ja kielenhuoltaja Ville Eloranta ja Helsingin yliop...

Suomen kielen menestystarina yksissä kansissa from 2018-05-16T10:00

Ovatko vieraat vaikutteet kielelle uhka vai mahdollisuus? – Ne ovat sille suorastaan elinehto, koska kieli kehittyy koko ajan, tietää suomen kielen tutkija ja opettaja Lari Kotilainen. Suomen kiele...

Kauppakeskusten nimet from 2018-04-18T10:00

Millaista viestiä kauppakeskuksen nimi kertoo kuluttajalle? Nimi voi viitata sijaintiin, kokoon tai valikoimaan, tai se voi yrittää luoda mielikuvia laadusta ja kansainvälisestä meiningistä. Kurssi...

Kielikeskusteluja Kielibaarissa from 2018-04-11T10:00

Kielioppi voi olla tylsää, tai sitten se voi olla hauskaa ja kiinnostavaa. Kielibaari on paikka, johon voivat kokoontua kaikki suomen janoiset. Se on vuorovaikutteinen verkkopalvelu, joka haluaa ol...

Psalmit ja jazzsooloilu from 2018-03-28T10:00

Puhuminen ja äänen tuottaminen puhallinsoittimella eivät poikkea toisistaan paljoakaan. Saksofonisti Juhani Aaltonen hakee inspiraatiota ja rakennetta musiikkiinsa runoudesta ja raamatusta. Aaltone...

Minna Canth naisnäkökulman vankina from 2018-03-21T10:00

Naisasia ja ihmisten tasa-arvo ovat asioita, jotka usein yhdistetään Minna Canthiin - onhan Minna Canthin päivä myös tasa-arvon päivä. Mutta Canth oli myös merkittävä suomalaisen kirjallisuuden uud...

Merisään lukeminen on taitolaji from 2018-03-14T10:00

Kotka Rankki itä kolme miinus viisi selkeää viisitoista. Merisää paikannimineen ja säätietoineen on sekä lukijalle että kuulijalle meditatiivinen kokemus. Sääasemien nimet kertovat rannikkoalueiden...

Onko katalaani oma itsenäinen kielensä? from 2018-02-28T10:00

Itsenäisyyteen pyrkivän Katalonian isänmaallisuuden tärkeä kulmakivi on oma kieli. Mistä kieli on peräisin? Miten se säilyi espanjan yhdistymisen jälkeen? Helsingin yliopiston iberoromaanisten kiel...

Viron kielen historia from 2018-02-21T10:00

Viro juhlii tänä vuonna 100-vuotiasta itsenäisyyttään. Sen kunniaksi Aristoteleen kantapää syventyy viron kielen historiaan. Siitä on kertomassa Helsingin Yliopiston itämerensuomalaisten kielten pr...

Kilpahiihtovoitelijan sanat lumelle from 2018-02-14T10:00

Suomen kielessä on lumelle ainakin yhtä paljon ilmauksia kuin eskimoilla. Mutta millainen on kielellinen lumimaisema ja lumen taju Pyeongchangin talviolympialaisten maastohiihtomaajoukkueen voitelu...

Presidentinvaalien retoriikka puntarissa from 2018-01-31T10:00

Puheet puhuttu ja presidentti valittu. Retoriikan tutkija ja kouluttaja Severi Hämärin mukaan hyvä puhuja voitti, mutta parhaiten sanansa asettivat Matti Vanhanen ja Nils Torvalds Kuva: Derrick Fr...

Afasia - kun aivovaurio vie kielen mennessään from 2018-01-24T10:00

Afasialla tarkoitetaan kielellistä häiriötä, joka on seurausta aivojen vauriosta. Se on pelottava asia, koska jos ei pysty ilmaisemaan itseään kielellisesti, olennainen osa ihmisyyttä jää toteutuma...

Miksi Topelius on unohdettu? from 2018-01-17T10:00

Zacharias Topeliuksen syntymästä tuli 14.1. kuluneeksi tasan 200 vuotta. Satusetä Topeliuksen satuja luetaan nykyään yhä harvemmalle lapselle niiden sisältämän uskonnollisen ja isänmaallisen paatok...

Suomen kieli sadan vuoden kuluttua: säilyykö possessiivisuffiksi? from 2018-01-10T10:00

Viime viikolla Aristoteleen kantapäässä keskusteltiin suomen kielen tulevaisuudesta. Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen erikoisasiantutijat Liisa Raevaara ja Ulla Tiililä pohtivat mikä uhka...

Miten suomen kieli on muuttunut sadassa vuodessa? from 2017-12-27T10:00

Miten suomen kieli on muuttunut sadassa vuodessa? Saako nykykielen puhuja selvää itsenäisyysjulistuksesta? Mitkä muutokset ovat lisänneet suomen yleiskielen suosiota? Kysytään suomen kielen profess...

Lutherin vaikutus suomen ja saksan kieliin from 2017-12-20T10:00

Pyhiinvaeltajien nälästä kokea uskonnollisia elämyksiä alkoi 500 vuotta sitten reformaationa tunnettu prosessi, joka muutti maailmaa rajusti. Yksi vaikutuksista on se, että Mikael Agricola perusti ...

Suomen kielen vieraat kirjaimet C, G, B, F, Q, W, X ja Z from 2017-12-13T10:00

Miksi suomen aakkosissa on vieraita kirjaimia? Onko niitä joskus käytetty enemmän? Onko niistä joskus koetettu luopua? Haastateltavana Petri Lauerma. Tämä ohjelma on kymmenes ohjelma Aristoteleen ...

Sinfoniaorkesterin soitinten nimet from 2017-11-29T10:00

Termi klassinen musiikki tarkoittaa taidemusiikkia erotukseksi esimerkiksi kansanmusiikista. Sinfonia tarkoittaa alunperin yhteissointia eli harmoniaa. Mutta mistä ovat saaneet nimensä sinfoniaorke...

Kaikki etunimistä from 2017-11-22T10:00

Iso-isovanhempien nimet noin sadan vuoden takaa ovat taas suosittuja. Vanhemmat antavat nykyään mielellään harvinaisia nimiä lapsilleen. Vaikka lapselle haetaan juuri hänelle sopivaa nimeä, kertoo ...

Lintujen nimet ovat omia ja muista kielistä lainattuja from 2017-11-15T10:00

Lintubongari Värtsilästä, Hannu Kivivuori ehdotti viime talvena ohjelmaa lintujen nimistä, ja saa nyt toivomansa kahtena kappaleena. Pasi Heikura haastatteli lintuharrastaja ja Birdlife Suomen nimi...

Paljon melua änkytyksestä from 2017-10-18T10:00

Vaikeneminen ei auta änkyttäjää. Aristoteleen kantapään vieraana oleva puheen sujuvuuden häiriöiden ja neurologisten kommunikaatiohäiriöiden erikoispuheterapeutti Auli Laiho kertoo mistä änkytykses...

Aleksis Kivi ja Suomen idea from 2017-10-11T10:00

Mitkä olivat todelliset syyt suomen kielen aseman parantumiseen 1800-luvulla? Miksi Aleksis Kivi halusi kirjoittaa suomeksi? Mikä oli hänen suhteensa fennomaaneihin? Filosofi, politiikan tutkija ja...

Kalojen nimien salaisuudet from 2017-09-27T10:00

Aristoteleen kantapää -ohjelman vieraana kuultavan kala-asiantuntija Markku Varjon mielestä kalan nimeäjän olisi hyvä tutustua myös elävään kalaan, koska kala saa usein nimensä muodon ja värin lisä...

Kansanmusiikin soitinten juuret from 2017-09-20T10:00

Onko olemassa alkuperältään suomalaisia soittimia? Miten tällä alueella asuvat muinoin säestivät lauluaan? Musiikkiantropologian emeritusprofessori Timo Leisiö kertoo mm. jouhikosta, tuohitorvesta ...

Mitä kirjoja Turun palossa paloi? from 2017-09-13T10:00

Miten Suomen akatemian kirjaston kokoelmalle kävi Turun palossa vuonna 1827? Kirjahistorian tutkija Anna Perälä tietää mitä kokoelmassa oli ennen paloa ja mitkä kirjat pelastuivat tuholta. Osa harv...

Unkari - sukukieli ennen ja nyt osa 1 from 2017-08-30T10:00

Unkari ja Suomi ovat kielisukulaisia. Unkarilaiset ja suomalaiset eivät kuitenkaan ymmärrä toistensa kieltä. Millä lailla kaukainen sukulaisuus näkyy? Wienin yliopiston fennougristiikan professori ...

Tuiki tuiki from 2017-08-15T08:50

Missä sijaitsevat Virsu tai Kakaravasu? Aristoteleen kantapää tähyää nyt yötaivaalle ja kysyy, mitä nimiä tähdille on annettu, miksi ja milloin? Entä kuka niitä on antanut? Pasi Heikuran vieraana ...

Onko keskustelulla toivoa nykyajassa? from 2017-07-26T10:00

Aristoteleen kantapää on uusintana lähetettävä vuosikatsaus tammikuulta 2016. Ohjelma juhli silloin 10-vuotissyntymäpäiviään. Vuosikatsauksessa tarkastellaan vuoden 2015 yhteiskunnallista keskustel...

Toivo ja taivaan asiat from 2017-07-19T10:00

Toivolla on merkittävä asema kristinuskoisten maailmankatsomuksessa. Kun tutustuu muihin elämänkatsomuksiin, voi huomata, että toivo onkin yleisesti jaettu perusinhimillinen asenne. Ihminen tarvits...

Kveeni - onko kielivähemmistöllä toivoa? from 2017-07-12T10:00

Suomalaiset ovat erilaisista syistä joutuneet historiansa aikana jättämään kotiseutunsa, ja siirtymään toisiin maihin turvallisemman leivän ääreen. Kotoutuminen uuteen kulttuuriin ei ole aina menny...

Esperanton nerous from 2017-06-28T10:00

Aristoteleen kantapää on toteuttanut tänä vuonna kuulijoiden toiveita. Tuomo Grundström Raumalta halusi kuulla uusintana Esperanton kielestä kertovan ohjelman, joka on uusinta lokakuulta 2006. Mit...

Kielilläpuhumisen lyhyt oppimäärä from 2017-06-21T10:00

Kun tavalliset sanat eivät riitä, helluntailainen alkaa puhua kielillä. Silloin hän ei itsekään ymmärrä omaa puhettaan. Kielilläpuhuminen ei edellytä hurmostilaa. Kielillä voi rukoilla vaikka autol...

Miksei kouluissa opeteta lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi puhumisen tekniikkaa? from 2017-06-14T10:00

Yllättävän moni kärsii puhetekniikan ongelmista. Harjoittelemalla oikeaa tekniikkaa voi päästä eroon kurkkukivusta ja narisevasta äänestä. Pasi Heikura kysyi Tampereen yliopiston puhetekniikan ja v...

Miten Raamattu on vaikuttanut tarinoihimme from 2017-05-31T10:00

Alussa oli Raamattu. Juutalais-kristillinen perinne vaikuttaa edelleen kielen, tapojen, nimistön ja tarinakertomisperinteeseen kautta länsimaiseen kulttuuriin. Raamattu on siten vaikuttanut myös su...

Odysseian retket menneisyydestä nykypäivään from 2017-05-24T10:00

Nuoren miehen rankat harharetket kiinnostavat vuosituhannesta toiseen. Odysseuksen vaikea kotimatka toimii ihmisenä kasvamisen vertauskuvana. Mikä on tarinan alkuperä? Millainen oli Odysseian taiva...

Suomen kielen painotus from 2017-05-17T10:00

Aristoteleen kantapäässä pohditaan kielen painottamista. Onko suomen kielessä paino aina ensimmäisellä tavulla, ja painotetaanko muitakin kieliä miten sattuu. Pasi Heikuran vieraana Tampereen yliop...

Täyttä hepreaa from 2017-05-10T10:00

Heprean kieltä puhuttiin yli 2000 vuotta sitten juutalaisten keskuudessa, mutta se jäi pitkäksi aikaa käytöstä muissa kuin uskonnollisissa yhteyksissä. Heprean kieltä alettiin elvyttää juutalaisten...

Pikakirjoitus a:sta ö:hön from 2017-04-26T10:00

Pikakirjoitus luotiin, jotta puhetta voitaisiin kirjoittaa muistiin samassa tahdissa kun sitä syntyy. Mihin pikakirjoitus perustuu? Missä sitä käytetään? Miksi eri kielissä käytetään erilaista pika...

Kuntavaalien retorinen sato from 2017-04-19T10:00

Kevään kuntavaalien retoriikkaa puntaroi Pasi Heikuran kanssa puhetaidon tutkija ja Puhujakoulun vastaava opettaja Severi Hämäri. Millä puheen keinoilla poliitikot vaaleissa voittivat ja hävisivät?...

Raamatun sanontojen käännökset from 2017-04-12T10:00

Martin Lutherin Saksassa käynnistämän uskonpuhdistuksen seurauksena Mikael Agricola käänsi Raamatun suomeksi. Kieleemme vakiintui sanoja ja sanontoja, joiden raamatullista alkuperää emme usein edes...

Mies, joka toi piilosanaristikon Suomeen from 2017-03-29T10:00

Piilosana on sanaristikko, jossa vihjeet annetaan varsinaisesta ristikosta erillisinä, ja jossa jokainen vihje sisältää sekä suoran vihjeen että piilosanamaisen kätketyn vihjeen ratkaisusanasta. Pi...

Missä on minkäkinlaisia paikannimiä? from 2017-03-22T10:00

Luonnonvarakeskuksen tutkija, biologi ja paikkatietoanalytiikan asiantuntija Kari Mikkola innostui Maanmittauslaitoksen nimitietokannasta. Hän alkoi laatia kartakkeita erilaisten paikannimien perus...

Keesojen lehdon keksijä from 2017-03-15T10:00

Vuonna 2008 menehtyneen säveltäjä, basisti Pekka Pohjolan progressiivista rockia ja fuusiojazzia edustava tuotanto on lajinsa huippua. Fantasiahenkisten soololevyjen kappaleiden erikoiset nimet her...

Kyrillisten kirjainten salaisuus from 2017-02-22T10:00

Venäjä ei ehkä olisi meidän silmissämme niin outo ja arvaamaton, jos ymmärtäisimme paremmin sen kieltä ja kulttuuria. Mutta kieltä oppiakseen täytyy ensin osata lukea kyrillisiä kirjaimia. Sen jälk...

R-vika voi olla ominaisuus from 2017-02-15T10:00

Ovatko erilaiset puhehäiriöt persoonallisia ominaisuuksia, vai vikoja, joista täytyy päästä eroon? Logopedian professori Sari Kunnari kertoo, mistä puhehäiriöt aiheutuvat ja kuinka niitä hoidetaan....

Graffitit viestintänä from 2017-01-25T10:00

Mitä yhteistä on kalliomaalauksilla ja katutaiteella? Paljonkin, jos kysytään läänintaiteilija Tero Karviselta. Karvinen kertoo Aristoteleen kantapäälle, millaista viestintää graffitit ja tagit sis...

Puolivuotiskatsaus from 2017-01-18T10:00

Aristoteleen kantapää on kaivanut esiin kiinnostavia haastattelunpätkiä, jotka eivät ole mahtuneet varsinaisiin ohjelmiin syksyllä 2016. Ääneen pääsevät muiden muassa presidentti Tarja Halonen ja i...

Oikeustulkkauksen syvin olemus from 2017-01-11T10:00

Aristoteleen kantapää selvittää mitä on oikeustulkkaaminen, ja miten se eroaa tavallisesta tulkkaamisesta. Miksi tulkkia tarvitaan yhä useammin suomalaisissa oikeussaleissa? Haastateltavana on oike...

Miten presidentin uudenvuodenpuhe kirjoitetaan from 2016-12-28T10:00

Presidentti Tarja Halonen kertoo, kuinka tasavallan presidentin uudenvuoden puhe laaditaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Mainiossa Downton Abbey –sarjassa käsitel...

Mitä kieltä Jeesus puhui? from 2016-12-21T10:00

Joulun kunniaksi otimme selvää Jeesuksen kielestä. Perehdyttäjänä on seemiläisten kielten professori Tapani Harviainen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Jouluevankel...

Kukunorin järki ja nonsense from 2016-12-14T10:00

Mitä Lauri Viidan kummallisesta peikkorunoelmasta voi käsittää? Kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Kun viime keväänä te...

Aristoteleen kantapää from 2016-11-30T12:00

Nykyisen Gabonin rannikolla elettiin ilon hetkiä. Brittiläinen Alice Clayton synnytti poikalapsen, joka sai isänsä ja isoisänsä mukaan nimen John Clayton III. Jälkipolvet muistavat vastasyntyneen p...

Lääkkeeksi neitsyen verta eli kuinka keskiajalla kirjoitettiin lääketiedettä from 2016-11-23T10:00

Päätä särki ja astmaakin sairastettiin keskiajan Englannissa. Mutta kuinka sairauksista, ruumiinosista ja hoitovälineistä kirjoitettiin keskiajan lääketieteellisissä teksteissä? Vieraanamme on aihe...

Kansanuskon monet sanat from 2016-11-16T10:00

Miten muinaissuomalaiset puhuivat jumalista ja haltioista? Miksi pohjoissuomalaiset toivottivat toisen tervemenneeksi Helsinkiin, kun halusivat pahasti sanoa? Suomalaisen kansanuskon sanoihin pereh...

Aristoteleen kantapää: Eteenpäin, sanoi eskimo lumessa from 2016-10-26T10:00

Legendan mukaan eskimoilla on enemmän lunta tarkoittavia sanoja kuin muilla kansoilla. Mutta onko se totta vai tarua? Ja mitä nuo eskimoiden sanat lumelle ovat? Entä onko eskimoilla jään eri muodoi...

Havupuiden nimet männystä petäjään from 2016-10-19T10:00

Suomi elää metsästä, sanotaan. Mutta ei ole sanottu vasta kuin 33 vuotta. Suomen Metsäteollisuus ry käynnisti vuonna 1983 Sopu-nimisen projektin, jolla haluttiin notkistaa jäykäksi menneitä puumark...

Aristoteleen kantapää: Aleksis Kivi ja William Shakespeare from 2016-10-12T10:00

Shakespearea on juhlittu tänä vuonna, kun tulee kuluneeksi tasan 400 vuotta tämän näytelmäkirjallisuuden suurmiehen kuolemasta. Kolmenkymmenenseitsemän näytelmän lisäksi Shakespearea arvostetaan ki...

Aristoteleen kantapää: Rakkaalla brändillä yksi nimi from 2016-09-28T10:00

Yhdistääkö menestyvien yritysten nimiä jokin? Miten yritysnimiä on keksitty? Brändinimitutkija ja markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Ta...

Aristoteleen kantapää: Johdatus arabian kielen perusteisiin from 2016-09-21T13:56

Aiheena arabian kieli, vieraana suomi-arabia-suomi-sanakirjan laatija Elias Harb. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Amiraali katsoo Aldebaran-tähteä ja juo alkoholia....

Aristoteleen kantapää: Työläs työehtosopimusterminologia from 2016-09-14T10:00

Mistä tulevat monimutkaiset tes-termit kuten Pekkaset, TUPO:t ja lomaltapaluurahat? Vieraana SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Kuva: Yle.

Aristoteleen kantapää: Viivojen maailma from 2016-08-24T10:00

Kirjoittaja tarvitsee monenlaisia viivoja. On tavuviiva, yhdysviiva, ajatusviiva, pidempi ajatusviiva, ranskalainen viiva, miinusviiva ja mitä vielä. Mistä nämä kaikki viivat ovat tulleet? Mitä vii...

Aristoteleen kantapää: Intiaanikielet from 2016-08-17T08:00

Heinäkuussa vuonna 1982 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan antoi ilmoituksen numero 4954, jonka mukaan elokuun 14. julistettiin Yhdysvalloissa erityiseksi juhlapäiväksi nimeltään Navaho Code Ta...

Aristoteleen kantapää: Mikseivät suomalaiset juomalaula? from 2016-08-16T08:40

Rapujuhlien aikaan on syytä kysyä, miksi suomalaiset eivät laula ryypätessään? Pasi Heikura ja perinteen tutkimuksen professori Seppo Knuuttila ihmettelevät asiaa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2010 ...

Aristoteleen kantapää: Ovatko nuotit musiikin kieli? from 2016-07-27T10:00

Duuri on iloinen ja molli on surullinen, sanotaan. Pieni tutkinta sävellajien ominaisuuksista nostaa esiin tunteen, että sanotaan lähinnä Suomessa. Sanat duuri ja molli tulevat meille Ruotsin ja Sa...

Aristoteleen kantapää: Miten keskiajan vaakunoita luetaan? from 2016-07-20T18:00

Aristoteleen kantapää: Keskiajan suomi from 2016-07-13T10:00

Suomen keskiaika on hyvä esimerkki siitä, miten sopimuksen- ja tulkinnanvaraisia monet vankkoina faktoina pitämämme historialliset käsitteet ovat. Kun muualla Euroopassa keskiaikaa vietettiin noin...

Aristoteleen kantapää: Trumpin kampanjan taustajoukot from 2016-06-29T10:00

Paljon onnea mr Donald Trump äskettäisen 70-vuotissyntymäpäivänne kunniaksi! Jos teistä tulee marraskuun presidentinvaaleissa Yhdysvaltain presidentti, astutte virkaanne saman ikäisenä kuin Ronald ...

Aristoteleen kantapää: A4:n hiljainen nerous from 2016-06-22T10:00

18. elokuuta vuonna 1922 oli Berliinissä puolipilvinen ja sateinen loppukesän päivä. Pari viikkoa aiemmin puhelimen keksijä Alexander Graham Bell oli kuollut 75-vuotiaana. James Joycen Ulysses oli ...

Aristoteleen kantapää: Jalkapallokentän puheet from 2016-06-15T10:00

Jalkapallon Euroopan-mestaruuskisat ovat täällä taas. Jalkapallosta ja jalkapalloa puhutaan alkaneen kuukauden aikana lähes kaikkialla. Selostajat sauhuavat sanavarastot hehkuen, valmentajat huutav...

Aristoteleen kantapää: Viidan tie Pispalasta Kukunor-järven kautta Kalahariin from 2016-05-25T10:00

Sata vuotta sitten Pispalassa syntyi runoilija ja kirjailija Lauri Arvi Viita. Viisikymmentäyksi vuotta sitten televisiossa esitettiin Arvo Ahlroosin dokumentti Nousu Pispalaan, jossa lähes viisiky...

Aristoteleen kantapää: Muuttuva perhe from 2016-05-18T10:00

Äkkiä ajatellen tuntuisi siltä, että perhe on pelkästään kotoisa perheasia. Tiedotusvälineiden seuraaja tietää kuitenkin, miten suuria intohimoja aihe herättää ja miten mittavia poliittisia taistel...

Aristoteleen kantapää: Lippu äideille from 2016-05-11T10:00

Kevät ja kesä ovat liputuspäivien juhlaa. Helmikuusta alkaen virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä ovat Runebergin päivä, tasa-arvon päivä, suomen kielen päivä, kansallinen veteraanipäivä, suom...

Aristoteleen kantapää: Näin syntyy internetdokumentti ja fraasisanakirja from 2016-04-27T10:00

Monty Pythonin sketsi Unkarilainen fraasisanakirja pilailee sillä ikiaikaisella idealla, että jospa kääntäisi sanakirjan väärin. Sketsissä unkarilaista turistia näyttelevä John Cleese saapuu tupakk...

Aristoteleen kantapää: Meikaten voitat from 2016-04-20T10:00

Vaikka hyvin tiedämme, että jokainen ihminen on täydellinen ja kaunein mahdollinen omana itsenään, sellaisenaan, naisten meikkiteollisuus on suuri ja yksi näkyvimpiä kemianteollisuuden aloja. Tarve...

Aristoteleen kantapää: Rauman giälen syvin olemus from 2016-04-13T10:00

Näinä päivinä vietetään Rauman kaupungin syntymäpäivää. Huhtikuun 15. päivänä 1442 Rauman porvarit saivat samat oikeudet harjoittaa kauppaa, mitä Turun porvareilla jo oli. Silloin viimeistään alkoi...

Aristoteleen kantapää: Loukata vai loukkaantua? from 2016-03-30T10:11

Maaliskuun alussa hallituspuolueet pitivät tiedotustilaisuuden kilpailukykypaketin syntymisestä. Kyseessä oli viides kerta, kun hallitus oli koettanut saada sopimusta aikaan joten ei ihme, että pää...

Aristoteleen kantapää: Pääsiäisnoidat ja sekoittuvat perinteet from 2016-03-23T18:00

Musta ja valkoinen. Yö ja päivä. Länsi ja itä. Mämmi ja pasha. Syömme nykyään pääsiäisenä iloisesti mämmiä ja pashaa koko maassa, vaikka aikoinaan ruoat eksyivät samaan pöytään hyvin harvoin. 170...

Aristoteleen kantapää: Urbaanin Suomen ABC from 2016-03-16T13:00

Suomen kuuluisin slangi on stadin slangi, joka syntyi Helsingin kansainvälisessä ilmapiirissä 1900-luvun alussa suomea, ruotsia, venäjää, englantia ja eestiä yhdistelevänä nuorisokielenä. Nykyään s...

Aristoteleen kantapää: Keitä olivat Grimmin veljekset? from 2016-02-24T18:00

Voima on jälleen tänä talvena ollut kanssamme, kun kaiken kaikkiaan seitsemäs Star Wars –elokuva on ilahduttanut elämäämme. Ja tällä kertaa tuon alun perin George Lucasin luoman elokuvan maailma on...

Aristoteleen kantapää: Snowboardit ulos survaiskaa! from 2016-02-17T16:28

Grab, tailfish ja fronttiseiska - mistä lumilautailun termit oikein tulevat? Miten urheilulaji kehittyi - ja onko se lähempänä hiihtoa vai lainelautailua? Pasi Heikuran haastateltavana on lumilau...

Aristoteleen kantapää: Talonpoikaiset sanonnat tänä päivänä from 2016-02-10T14:00

Se on sitten kevättä kynttilästä. Tai kevättä kynttilästä, Paavali puoli talvea. Kynttilänpäivää – eli niin kuin ortodoksit sanovat: Herran temppeliinastumista – vietetään helmikuun alussa 40 päivä...

Aristoteleen kantapää: Klikkausotsikot from 2016-01-27T12:55

Juttujen otsikot muutosten kourissa – klikkaa ja lue mistä on kysymys! Tammikuun 27. päivää vuonna 2010 vietettiin meillä melkoisten pakkasten kourissa. Helsingissä oli pahimmillaan lähes 28 astet...

Aristoteleen kantapää: Karhun nimet from 2016-01-20T11:15

Suomalaisilla on ollut karhulle satoja eri nimityksiä, koska karhun nimeä ei ole saanut sanoa ääneen. Miksi karhu oli suomalaisille tabu ja millaisia kiertoilmauksia metsän omenasta käytettiin? Pas...

Aristoteleen kantapää: Kymmenvuotiskatsaus from 2016-01-13T10:20

Paljon onnea, Aristoteleen kantapään kuulijat! Olemme viettäneet yhdessä aikaa jo kymmenen vuoden ajan! Kiitos näistä vuosista, ainakin mikrofonin tällä puolella on ollut hauskaa. Kun ohjelma täss...

Aristoteleen kantapää: Aleksis Kivi: hullu nero vai pelkästään nero? from 2015-12-31T12:25

Aleksis Kivi kuoli 31. joulukuuta vuonna 1872. Kiven elämäntyötä juhlistettiin ensimmäisen kerran virallisemmin uudenvuodenaattona vuonna 1922, viisikymmentä vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. K...

Aristoteleen kantapää: Kaikuu laulu lapsosten from 2015-12-23T09:55

Jouluna joululaulut saavat ihmiset itkemään – toiset ilosta ja toiset surusta. Etenkin nuoriso ja nuoret aikuiset arvostelevat usein lasten ja aikuisten intoa iänikuiseen joulumusiikkiin. Ei siis i...

Aristoteleen kantapää: Tuomas tuoppi kainalossa from 2015-12-16T11:15

Joulu on perinteiden juhla, joten tutkitaanpa joulun perinteitä vanhoista suomalaisista riimusauvoista. Riimusauvathan ovat kalenterisauvoja, joita käytettiin ajan mittaamiseen, maatalousaskareiden...

Aristoteleen kantapää: Sano se emojein from 2015-11-25T09:45

Viime aikoina juttuja emojeista on alkanut näkyä yhä enemmän. Tiedättehän, ne hassut pikku kuvat, joita lapset ja yhä enemmän myös aikuiset käyttävät etenkin tekstiviesteissä, sosiaalisessa mediass...

Aristoteleen kantapää: Miten eri kielet tuottavat erilaista ajattelua from 2015-11-18T09:00

Viime talvena puhelimeni soi. Mies nimeltään Erkki Hiltunen soitti ja alkoi kertoi minulle tutkimuksista, joihin hän osallistui 1970-luvulla. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää sitä, miten eri...

Aristoteleen kantapää: Miljoona sivua hyvää luettavaa from 2015-11-11T15:10

Kaikkihan me tiedämme, mikä teos alkaa sanoilla: ”Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikki tietävä ja kaukaa viisas” ja päättyy sanoihin ”aika velikultia”. Se on luonnollisesti Vä...

Aristoteleen kantapää: Saarna ja miten se tehdään from 2015-10-28T09:40

Hyvää pyhäinpäivää! Vainajien muistamisella ja heidän juhlapäivällään on pitkät pakanalliset sekä kristilliset juurensa. Meillä päivä on eurooppalaiseen ja suomalaiseen tapaan hiljentymisen aikaa. ...

Aristoteleen kantapää: Suomen kieltä 20 vuotta EU:ssa from 2015-10-21T11:00

Onneksi olkoon kaksikymmentävuotias EU-Suomi! Lokakuussa 1994 jännitimme, kuinka EU-kansanäänestyksessä käy. Liki kolme neljästä äänioikeutetusta äänesti, heistä 56,9% sanoi ”kyllä” ja niin vuodenv...

Aristoteleen kantapää: Apuva, hupihokema! from 2015-10-14T10:35:01

Sketsiryhmä Kummeli juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Sen kunniaksi Aristoteleen kantapäässä uusitaan ohjelma vuodelta 2006, jossa kysytään, onks Viljoo näkynyt? Viljohan on nimittäin aiva...

Aristoteleen kantapää: Miten Euroopassa puhutellaan? from 2015-09-30T07:00

Persoonapronominit eli minä, sinä, hän, me, te ja he tuntuvat maailman helpoimmalta asialta. Silti tuntuu siltä, että tälläkin hetkellä tasapainottelemme niiden käytön kanssa koko ajan. Tavaksi o...

Aristoteleen kantapää: Oikeakielisyyden eturintamassa from 2015-09-23T08:40

Miksi suomen kieli on sellainen kuin se nykyään on? Yksi hyvä selonteko aiheesta on Taru Kolehmaisen viime vuonna ilmestynyt mainio opus Kielenhuollon juurilla. Nykyään eläkkeellä kielenhuoltoasioi...

Aristoteleen kantapää: Per-, man- ja kirsikka from 2015-09-16T12:15

Hyvää nimipäivää Hilla! Nimipäiväänsä tänään viettävät myös Hellevi, Hillevi ja Hille – onneksi olkoon heillekin – mutta tänään keskitymme marjojen satokauden kunniaksi Hillaan. Kuten me kaikki kar...

Aristoteleen kantapää: Miksi Turussa, mutta Tampereella? from 2015-08-26T10:20

Kautta Kaustisen! Jokin aika sitten tein tähän ohjelmaan pätkän vanhan sanonnan nyrjähtäneestä käytöstä. Jutun sivulauseessa mainitsin, että tapahtumapaikka oli Kaustinen, tuo Keski-Pohjanmaan luo...

Aristoteleen kantapää: Mitä meillä puhuttiin ennen kuin oli latinaa? from 2015-08-19T10:50

Suomi on kansainvälinen kieli. Se näkyy vaikka silloin kun otetaan alle kärryt. Pyörillä varustettu kuljetusväline kärry tulee suomen kieleen muinaisruotsin sanasta kärra. Se taas tulee ties minkä ...

Aristoteleen kantapää: Tehdäänpä numeroa! from 2015-08-13T13:50

Tammikuussa 2011 Suomen lehdissä uutisoitiin nettikeskustelusta, joka oli meneillään Vauva-lehden keskustelupalstalla. Uutiseksi keskustelun teki se, että ensimmäinen viesti oli julkaistu kolme vuo...

Aristoteleen kantapää: Itämeren heinäkuu: Sanojen matka baltiasta suomeen from 2015-07-29T07:00

Suomen kielessä on kymmeniä jollei satoja lainasanoja balttikielistä. Wikipedia antaa esimerkeiksi ahdas, aina, morsian, sisar ja heimo. Kielentutkija Santeri Junttila on tutkinut kielemme balttila...

Aristoteleen kantapää: Baltian meren omistajat from 2015-07-22T10:55

Itämeren heinäkuun Aristoteleen kantapää: Baltian meren omistajat. Itämeren vanhin nimi on Sveebien meri, josta roomalainen Tacitus kirjoitti teoksessaan Germania noin vuonna 98. Tuhat vuotta myöhe...

Aristoteleen kantapää: Itämeren heinäkuu: Viron kielen hassut sanat from 2015-07-15T07:00

Mitä tehdä, kun majas on hallitus? Näin Viron kansallispäivän kunniaksi sanomme kuulijoille tere tere ja tutustumme sukulaiskielemme sanaston erääseen kiinnostavaan erityispiirteeseen. Kuten tiedä...

Aristoteleen kantapää: Miten somalia puhutaan? from 2015-06-24T07:00

Somalian kansallispäivää vietetään heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Sen kunniaksi Aristoteleen kantapäässä keskustellaan somalin kielestä. Pasi Heikuran vieraana on suomi-somali –sanakirjan tekijä, ...

Aristoteleen kantapää: Rakkaan oluen nimet from 2015-06-17T07:00

Jos pitäisi arvata, mitä tarkoittaa humulus lupulus, veikkaisin huonosti latinaa tuntevana, että kyseessä on sananlasku ihminen on ihmiselle susi. Väärin meni, sehän on tietysti homo homini lupus. ...

Aristoteleen kantapää: Gomeran vihellyskieli silbo from 2015-06-10T16:00

Ihmiset puhuvat planeetallamme mitä ihmeellisimmillä kielillä, mutta yksi omalaatuisimmista on vihellyskieli. Vihellyskieliä vihelletään muutamilla vuoristoisilla seuduilla eri puolilla maailmaa, j...

Aristoteleen kantapää: Polkupyörän tuotemerkillinen historia from 2015-05-27T11:50

Suomessakin tehdään polkupyöriä. Mutta milloin ja mistä polkupyörä tuli Suomeen? Missä polkupyöriä on meillä tehty? Ja ennen kaikkea: minkä nimisiä polkupyörämerkkejä Suomessa on tehty? Pyöräilyper...

Aristoteleen kantapää: Kukkien nimien tarinat from 2015-05-20T12:10

Sinivuokko eli Hepatica nobilis ja valkovuokko eli Anemone nemorosa ovat meillä kevään ensimmäisiä kukkia. Hepatica ja anemone? Onko kyse hepatiitista ja anemiasta? Kotimaisten kielten keskuksen Ko...

Aristoteleen kantapää: Munkkilatinasta arkilatinaan from 2015-05-13T07:00

Latina on roomalaiskatolisen kirkon komentokieli. Kirkon avulla latina levisi huomattavasti laajemmalle kuin mihin Rooman valtakunta sitä kykeni viemään. Niin laajalle, että se näkyy lainasanojen m...

Aristoteleen kantapää: Valkolakista opiskelijahaalariin from 2015-04-29T11:55

Ylioppilaslakin käyttö levisi Ruotsista Suomeen 170 vuotta sitten. Enää pelkät lakit eivät riitä opiskelijoiden univormuksi. Kaikilla on nykyään haalarit. Mistä tämä villitys on saanut alkunsa? Pas...

Aristoteleen kantapää: Vaalikampanjoiden retoriikka from 2015-04-22T07:00

Eduskuntavaalien äänestäjiin pyritään vaikuttamaan monella tavalla. Television vaalitenteissä, radio- ja sanomalehtihaastatteluissa, vaalikoneissa sekä turuilla ja toreilla huomio kiinnittyy paitsi...

Aristoteleen kantapää: Mikä on pitkien iskelmäsanoitustemme salaisuus? from 2015-04-14T11:00

Suomalainen iskelmä tunnetaan kaihosta ja melankoliasta. Toinen leimallinen piirre suomalaiselle kevyelle musiikille on, että suuri osa menestyvistä laulajistamme on paremminkin sanoittajia eikä ni...

Aristoteleen kantapää: Mitä sakkia opetuslapset olivat? from 2015-03-31T15:20

Jeesuksen vaiheet pääsiäisenä ristillä ovat pääsiäisen viettomme syy, mutta evankeliumien kertomusten mukaan tärkeitä sivuhenkilöitä ovat myös opetuslapset Juudas ja Pietari. Pasi Heikura kysyy dos...

Aristoteleen kantapää: Pasmat sekaisin ja muita käsityösanontoja from 2015-03-23T16:00

Käytämme päivittäin sujuvasti kymmeniä sanontoja, jotka perustuvat vanhoihin käsityötermeihin. Mutta kuinka moni tietää, mikä on pasma, pirta tai äimä? Pasi Heikura haastattelee tekstiilitaiteilija...

Aristoteleen kantapää: Almanakan uudet miesten nimet from 2015-03-16T15:00

Vuoden 2015 nimikalenteriin lisättiin 39 nimeä. Uusia miesten nimiä ovat esim. Sisu, Milo ja Joose. Pasi Heikura haastattelee Almanakkatoimiston johtaja dosentti Minna Saarelma-Paukkalaa nimien tau...

Aristoteleen kantapää: Kalenteritytöt from 2015-02-23T11:45

Mistä tulevat sellaiset nimet kuin Nita tai Mimosa? Aristoteleen kantapäässä tutkitaan vuoden 2015 nimipäiväkalenteriin tulevia uusia naisten nimiä. Pasi Heikuran vieraana Helsingin yliopiston alma...

Aristoteleen kantapää: Christfried Ganander - ensimmäinen suomalainen sanakirjailija from 2015-02-17T11:00

1700-luvulla pappi ehti tehdä virkansa ohella myös muuta sivistystyötä. Rantsilan kappalainen Christfried Ganander tutki kieltä ja kulttuuria, kirjoitti mm. oppaita kansan- ja eläinlääkintään ja ko...

Aristoteleen kantapää: Hullu kuin pullosta tullut! from 2015-02-10T12:00

Oletteko koskaan huomanneet, kuka Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä käyttää eniten sanaa hullu?

Romaanin sivulla neljä Aapo sanoo: Voi meitä hulluja! Sivulla 12 hän sanoo: Te hullut, m...

Aristoteleen kantapää: Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan from 2015-01-20T13:20

Noin yhdeksänkymmentä vuotta sitten Suomessa elettiin poliittisten vaikeuksien keskellä. Yksi keskeisistä hankaluuksista oli lakien säätämiseen käytetty suomen kieli. Lakitekstejä ei saatu selkeiks...

Aristoteleen kantapää: Ilotulituksia ja kiinalaisia kukkasia from 2014-12-30T14:00

Olemme tottuneet siihen, että kiinalaiset kopioivat länsimaisia tuotteita ja myyvät niitä maailmalle halvemmalla. Ei niin kaukana menneisyydessämme oli kuitenkin aika, jolloin länsimaat kopioivat k...

Aristoteleen kantapää: Eduskunnan kuttupuhe from 2014-12-27T08:35

Joulun tullen myös eduskunnassa on saatu budjettipuheet pidettyä ja seuraavan vuoden talousarvio valmiiksi ja luultavasti eduskunnassa on pidetty myös perinteinen kuttupuhe. Aristoteleen kantapää s...

Aristoteleen kantapää: Poliittinen puhetapa kertoo aikakauden henkisestä ilmapiiristä from 2014-12-21T15:45

Hallitusohjelmien kieli. Vieraana viestinnän tutkija Anu Kantola. Toimittajina Pasi Heikura ja Anu Heikkinen. Uusinta maaliskuulta 2006.

Aristoteleen kantapää: Mistä sanonnat tulevat? from 2014-12-21T15:40

Tänään vieraana on kirjailija Jukka Parkkinen. Mistä sanonnat ovat kieleemme tulleet? Miksi toiset sanonnat elävät, mutta toiset katoavat? Huhtikuu 2006.

Aristoteleen kantapää: Mikä sana alussa oli? from 2014-12-21T15:35

Mitä sanassa sanotaan siitä alussa olleesta sanasta? Kirkonmies ja kirjantekijä Antti Kylliäinen vastatkoon. Huhtikuu 2006.

Aristoteleen kantapää: Lääkärilatina, tuo nykyajan munkkilatina from 2014-12-21T15:35

Diagnoosikieli. Vieraana on arkkiatri Risto Pelkonen. Kesäkuu 2006.

Aristoteleen kantapää: Käännösrobottien ilot ja surut from 2014-12-21T15:30

Pasi Heikuran vieraana on kääntäjä Kalle Niemi. Tällä kertaa perehdytään konekääntämisen ihmeelliseen maailmaan. Syyskuu 2006.

Aristoteleen kantapää: Esperanton nerous from 2014-12-21T15:20

Mitä kuuluu esperanton kielelle? Pasi Heikuran vieraana on pitkän linjan esperantisti Pentti Järvinen. Lokakuu 2006.

Aristoteleen kantapää: Onneksi olkoon Jyvät ja akanat! from 2014-12-21T15:15

Tänään Aristoteleen kantapää onnittelee 90-vuotiaan Suomen Kuvalehden Jyvät ja Akanat -palstaa. Pasi Heikuran vieraana on tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Hemanus, joka avusti palstaa aktiivi...

Aristoteleen kantapää: Uusuuskielen juurilla from 2014-12-21T15:05

Miten tietoyhteiskunnassa ihmiset hallitsevat sanoja? Miten sanat hallitsevat ihmisiä ja miten ihmisiä hallitaan sanoilla? Pasi Heikuran vieraina ovat Työn sanat –teoksen kirjoittajat Tuomas Nevanl...

Aristoteleen kantapää: Ovatko mainokset pöllöjä? from 2014-12-21T14:55

Onko kännykkäoperaattorin televisiomainoksen ”elämä on” –hokema jo tullut tiensä päähän? Miten noin valtaisan suosion saanut lausahdus ylipäänsä keksitään? Miten ajan henki kiteytetään kahteen sana...

Aristoteleen kantapää: Katsojat muodostavat värikkään rypäleen! from 2014-12-21T14:50

Urheiluselostamisen kieli. Vieraana urheiluselostaja Bror-Erik Wallenius. Toimittajina Pasi Heikura ja Anu Heikkinen. Uusinta helmikuulta 2006.

Aristoteleen kantapää: Kuinka teitittelyllä hurisee? from 2014-12-20T17:15

Milloin kannattaa sinutella, entä milloin teititellä? Onko teitittely tulossa jälleen muotiin? Aristoteleen kantapää-ohjelmassa Pasi Heikuran vieraana on teitittelyä tutkinut Anna-Leena Lundén. Tam...

Aristoteleen kantapää: Sanasta Agricolaa from 2014-12-20T17:00

Mistä Mikael Agricola tempaisi uudet suomen kielen sanansa? Pasi Heikuran vieraana professori Pirkko Muikku-Werner. Huhtikuu 2007.

Aristoteleen kantapää: Eläimellinen nimeämisurakka from 2014-12-20T17:00

Miksi maamyyrä ei saa olla maamyyrä? Mikä eläin on hekko? Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikuran kysymyksiin on vastaamassa tohtori Ilkka Koivisto, joka on nisäkkäiden nimiä uudistavan työryhmän jä...

Aristoteleen kantapää: Mistä Jumala tuli Suomeen? from 2014-12-20T16:55

Hiuksia halkova pilkun viilaus- ja höyläysohjelma sitaattien,
lentävien lauseiden ja sananparsien maailmasta. Toimittajina Pasi Heikura ja Anu Heikkinen.

Milloin jumala, perkele ja pi...