Aristoteleen kantapää: Mihin tarvitaan virkakielikampanjaa? - a podcast by Yle Areena

Tänään juhlistamme viime vuoden lokakuussa alkanutta Virkakielikampanjaa, joka on nyt kestänyt vuoden ja päättyy vuodenvaihteessa. Kampanjassa ovat olleet mukana Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen lisäksi valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, selkokeskus ja kuntaliitto.

Virkakieli ja virkamiehet ovat meille kaikille tuttuja, mutta mistä sana virka tulee? Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että nykykäsityksen mukaan suomessa on tunnettu kaksi virka –sanaa.

Tointa ja ammattia merkitsevä virka on todennäköisesti germaaninen laina, joka kuuluu yhteen muinaisen ruotsin työtä merkitsevän virke-sanan kanssa. Muinaissaksissa on teonsana werkjan, ’tehdä työtä’ ja giwirki, ’työ’.

Sanalla on murteissamme ollut kuitenkin myös sellaisia merkityksiä kuin ’jono’, ’rivi’, ’pyydysjono’ ja ’ansapolku’. ’Virkakoira’ on ollut metsästyskoira. Karjalassa ja lyydissä virka on merkinnyt myös ’puuhun veistettyä piirtoa’, jälkimmäisessä sanalla on ollut lisäksi merkitys ’paha tapa’. Häkkisen mukaan tämä virka on todennäköisesti balttilainen laina.

Sana virkamies oli käytössä jo Agricolalla, hänellä se tosin merkitsi käsityöläistä tai ammatinharjoittajaa yleensä. Jos jokin oli 1700-luvulla virallinen, hänellä oli virka eli työ. Modernin virallisuuden merkityksen ylös merkitsi vasta Elias Lönnrot sanakirjassaan 1846. Julkisen sektorin kasvu ja suomen kielen käyttö virallisissa yhteyksissä aiheuttivat sen, että 1880-luvulla kehiteltiin uudissana viranomainen.

Noina aikoina meillä osasi lukea ja kirjoittaa vain ani harva. Nykyään kaikki osaavat nuo tärkeät taidot. Mihin virkakielikampanjaa siis tarvitaan, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja professori Pirkko Nuolijärvi?

Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Further episodes of Aristoteleen kantapää

Further podcasts by Yle Areena

Website of Yle Areena