Aristoteleen kantapää: Oikeakielisyyden eturintamassa - a podcast by Yle Areena

Miksi suomen kieli on sellainen kuin se nykyään on? Yksi hyvä selonteko aiheesta on Taru Kolehmaisen viime vuonna ilmestynyt mainio opus Kielenhuollon juurilla. Nykyään eläkkeellä kielenhuoltoasioita tutkiva Kolehmainen on pitkän linjan kieliammattilainen Kielitoimistosta, joten kirja on hyvää luettavaa näin Kielitoimiston 70-vuotisjuhlavuonna.

Kolehmaisen kirja käy läpi monia kielemme ominaisuuksia ja selvittää, miten nykyisiin muotoihin on päädytty. Miten Henrik Hoffman korjaili Agricolan suomennoksia? Miksi kielten nimet kirjoitetaan pienellä? Miksi valkoinen hevonen eikä valkonen hevoinen?

Ja miksi hapankerman eikä happaman kerman. Kolehmainen kertoo tapauksen 1930-luvulta, jolloin oikeakielisyysasioita selvitteli Suomalaisen kirjallisuuden seuran kielivaliokunnat. Nykysuomen sanakirjan toimitus oli päässyt h-kirjaimeen kun eteen nousi kaksi ongelmaa: kirjoitetaanko hapankerma vai hapan kerma ja taipuuko sana hapankerman vai happaman kerman?

Valiokunta oli jo päätymässä muotoon hapankerman, koska kyseessä on termi. Ennen nuijan kopautusta valiokunnan länsisuomalaisjäsen E.A. Tunkelo kuitenkin avasi suunsa ja vastusti muotoa. Syy oli se, että länsisuomalaisissa murteissa yhdyssanan alkuosa yleensä taipuu. Asiaan haluttiin lisäselvitystä ja se siirrettiin seuraavan kokouksen asiaksi. Tästä alkoi lähes puolitoista vuotta kokouksesta toiseen kestänyt vääntö, jossa Hakulisen laskujen mukaan vedottiin kaiken kaikkiaan 35 erilaiseen perusteluun.

Kielitoimisto on ollut siis jo seitsemän vuosikymmenen ajan oppaanamme kieliasioissa. Neuvonnan lisäksi keskus kouluttaa, antaa asiantuntija-apua ja tekee kansainvälistä yhteistyötä. Mutta miten toimisto on syntynyt ja kehittynyt? Kysytään Taru Kolehmaiselta.

Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi

Further episodes of Aristoteleen kantapää

Further podcasts by Yle Areena

Website of Yle Areena