Aristoteleen kantapää: Ovatko nuotit musiikin kieli? - a podcast by Yle Areena

Duuri on iloinen ja molli on surullinen, sanotaan. Pieni tutkinta sävellajien ominaisuuksista nostaa esiin tunteen, että sanotaan lähinnä Suomessa. Sanat duuri ja molli tulevat meille Ruotsin ja Saksan kautta latinasta, jossa durus ja mollis tarkoittavat kovaa ja pehmeää. Monissa muissa kielissä sävellajit määritellään asteikon terssin koon mukaan. Duurin terssi on suuri, joten se on major ja mollin terssi taas on pieni, joten se on minor.

Sanat duuri ja molli ovat latinaa, mutta eivät muinaiset roomalaiset näitä sävellajeja käyttäneet. Länsimaisessa musiikkiteoriassa luotettiin pitkälle keskiajalle kreikkalaisen matemaatikon Pythagoraan oppeihin. Niinpä keskiajan yksinlauluissa ja alkeellisessa moniäänisessä musiikissa nojauduttiin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua eläneen Pythagoraan periaatteiden mukaan kvintti- ja kvarttiharmonioihin.

Yhdysvaltalainen pianisti-kirjailija Stuart Isacoff nostaa kirjassaan Pianon taika esille 1400-luvulla eläneen englantilaisen säveltäjän John Dunstaplen, joka oli aikansa tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia säveltäjiä. Dunstaplen elämästä ei tiedetä juuri mitään ja hänen sävellyksensäkin ovat enimmäkseen kadonneet tulipaloissa, mutta koska hän oli niin tunnettu, sävellyksiä on löytynyt eri puolilta Eurooppaa.

Ja näissä sävellyksissä on kiehtovia uutuuksia, kuten aivan uutta moniäänisyyttä ja uusia sävelten suhteita kuten terssejä ja sekstejä. Yhdessä maanmiestensä kanssa Dunstaple oli luomassa tyylisuuntaa nimeltään Contenance anglaise, joka hurmasi eurooppalaisia uusilla sävyillä. Siis suomeksi sanottuna duuri- ja mollisävyillä. Meillä ikuisena universaalina totuutena pidetty sääntö ”duuri – iloinen, molli – surullinen” onkin siis ollut edes mahdollinen vasta keskiajan lopulta saakka.

Mutta milloin nuottikirjoitus tuli mukaan kuvaan? Onko musiikki universaali kieli ja nuotit sen kirjoitusjärjestelmä? Säveltäjä ja Sibelius-Akatemian lehtori Tapani Länsiö saa kertoa.

Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Further episodes of Aristoteleen kantapää

Further podcasts by Yle Areena

Website of Yle Areena