Aristoteleen kantapää: Suomen kieltä 20 vuotta EU:ssa - a podcast by Yle Areena

Onneksi olkoon kaksikymmentävuotias EU-Suomi! Lokakuussa 1994 jännitimme, kuinka EU-kansanäänestyksessä käy. Liki kolme neljästä äänioikeutetusta äänesti, heistä 56,9% sanoi ”kyllä” ja niin vuodenvaihteessa 1995 Suomesta tuli EU:n jäsen yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa.

Jäsenyyskeskustelu jakoi kansaa voimakkaasti. Näistä ajoista muistetaan etenkin Paavo Väyrysen jarrutuspuheet eduskunnassa. Jarrutus ei kuitenkaan koskenut itse jäsenyyttä vaan sitä, pidetäänkö kansanäänestys ennen Ruotsin vastaavaa äänestystä vai sen jälkeen. Kun jarrutuskeskustelua oli käyty neljä ja puoli vuorokautta yhteen menoon, puhemiesneuvosto päätti, että kansanäänestys pidetään viikko Ruotsin äänestyksen jälkeen.

Pisintä puhetta keskustelussa ei kuitenkaan pitänyt Väyrynen vaan oman Vaihtoehto Suomelle -ryhmänsä ainoa jäsen Vesa Laukkanen. Hänen jarrutuspuheenvuoronsa on yhäkin pisin eduskunnassa pidetty puhe, se kesti kaikkiaan kuusi ja puoli tuntia.

EU-jäsenyys teki meille tutuiksi direktiivit käyrien kurkkujen kieltämisestä ynnä muut ihmetykset. Pian alkoi tuntua siltä, että jos suomalaiset ovat perinteisesti nauttineet nauramisesta virkamiehille, kaukana Brysselissä toimivat virkamiehet ne vasta hauskoja ovat. Niinpä EU:ta pidetään meillä joko koomisena byrokratian pesänä tai kaukaisena elämälle vieraana virkamiesten omana planeettana – eikä moni tiedotusväline tunnu edes haluavan muuttaa näitä ennakkoluuloja.

Mutta miten suomen kieli pärjää EU:ssa? Montako ihmistä kääntää EU:ssa papereita suomeksi? Mikä kieli on kingi EU:ssa, jossa germaaniset, romaaniset ja suomalaisugrilaiset kielet kohtaavat joka päivä? Kysytään Euroopan komission käännöstoimen pääosaston suomen kielen osaston kielikoordinaattori ja laatuvastaava Erkka Vuoriselta.

Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Further episodes of Aristoteleen kantapää

Further podcasts by Yle Areena

Website of Yle Areena