Podcasts by Tiedeykkönen Extra
Tiedepodcastit kertovat isoja ja pieniä asioita tieteestä ja sen reunoilta. Tiedeykkönen Extraa toimittavat Leena Mattila, Jaana Sormunen, Teija Peltoniemi ja Jussi Nygren. Tuottaja Maija Kaipainen.
Further podcasts by Yle Areena
Podcast on the topic Wissenschaft
All episodes
Nykybiologiaa: Synteettistä biologiaa from 2023-12-12T19:54:27.064155
Biologiaa osa 1/4. Mitä on synteettinen biologia? Jo sanojen yhdistelmä, synteettinen ja biologia, vaikuttaa erikoiselta - keinotekoinen yhdistyy orgaaniseen. Synteettistä biologiaa kuvataan uutena...
ListenNykybiologiaa: Koeputkesta klinikkaan - in vitrosta, ex ja in vivoon from 2023-12-12T19:54:27.059277
Biologiaa osa 2/4. Elämää on bakteereissa, soluissa, ihmisissä ja eläimissä, homeissa sekä hiivoissa. Solu on elävien olioiden perusyksikkö, ja ne tarjoavat tutkijoille oppia elämästä ja sairauksis...
ListenNykybiologiaa: Yksilöllinen lääketiede from 2023-12-12T19:54:27.054146
Biologiaa osa 3/4. Mitä on henkilökohtainen lääketiede? Onko mahdollista, että jokaisen ihmisen omaan tautiin saadaan juuri hänellä sopiva yksilöllinen lääke? Syöpätaudeissa on jo täsmälääkkeitä, m...
ListenNykybiologiaa: Mikä on solukuolema? from 2023-12-12T19:54:27.048419
Biologiaa osa 4/4. Ilman luonnollista solukuolemaa meissä kaikissa olisi syöpä. Nyt sen saa onneksi vain kolmasosa, ja kokoajan etsitään kiihkeästi ratkaisua syövän hoitoon ja estoon. Elimistön mi...
ListenMaailmankaikkeus: Alussa kaikki oli kuumaa ja tiheää from 2023-12-12T19:54:27.043414
Maailmankaikkeus osa 1/4. Kosmologiasta, joka tutkii maailmankaikkeuden syntyä ja rakennetta, on tullut täsmätiedettä ja nykyisin tutkijat pystyvät varsin tarkkaan hahmottelemaan maailmankaikkeuden...
ListenMaailmankaikkeus: Pimeä aine menee lävitsemme from 2023-12-12T19:54:27.039183
Maailmankaikkeus osa 2/4. Pimeää ainetta on yli neljännes maailmankaikkeuden kaikesta aineesta. Tällä hetkellä ei tiedetä, mitä pimeä aine on. Tutkijat ovat ehdottaneet kandidaateiksi heikosti vuor...
ListenMaailmankaikkeus: Pimeä energia on suuri arvoitus from 2023-12-12T19:54:27.034295
Maailmankaikkeus osa 3/4. Pimeä energia lienee avaruuden suurimpia arvoituksia tällä hetkellä. Sitä olisi nykyajattelun mukaan maailmankaikkeuden aineesta peräti kaksi kolmannesta, mutta aivan varm...
ListenMaailmankaikkeus: Aine on avaruudessa kosmisena verkostona from 2023-12-12T19:54:27.028649
Maailmankaikkeus osa 4/4. Vaikka suuressa mittakaavassa maailmankaikkeuden aineen katsotaan olevan tasaisesti jakautuneena, galaksit ovat kuitenkin keskittyneinä paikallisiksi ryhmittymiksi ja niid...
ListenPuiden biologinen kello: Miten koivu näkee onko valoisaa vai pimeää? from 2023-12-12T19:54:27.023360
Puiden biologinen kello osa 1/4. Miten puu täällä pohjolassa tajuaa onko talvi vai kevät, vaikka se on aivoton kasvi? Näin pohjoisessa puiden on syytä pysyä talvilevossa satunnaisista lämpöjaksoist...
ListenPuiden biologinen kello: Miksi kaukaa haetut taimet eivät osaa talvehtia? from 2023-12-12T19:54:27.017674
Puiden biologinen kello osa 2/4. Pohjois-Suomen kesien yötön yö sotkee eteläsuomalaisen puuntaimen elämän. Keskieurooppalaisen taimen systeemit sekoavat jo Etelä-Suomen kesäöissä. Valojaksoisuus ra...
ListenPuiden biologinen kello: Miksi koivu varautuu talveen jo kesällä? from 2023-12-12T19:54:27.012364
Puiden biologinen kello osa 3/4. Kuinka pitkän talven koivu tarvitsee ja millaisen talven? Miten koivu hoksaa talven tulon jo heinäkuussa? Elokuussa, kun päivä lyhenee, se jo väsää talvehtimissilmu...
ListenPuiden biologinen kello: Miten puu tekee talveksi pakkasnestettä? from 2023-12-12T19:54:27.008041
Puiden biologinen kello osa 4/4. Mitä puiden soluissa tapahtuu ja miten puu tekee pakkasnestettä? Kesällä tuotettu tärkkelys muutetaan takaisin sokeriksi, josta saadaan luomupakkasnestettä. Solun s...
ListenAikamatkalla: Itämeren myrskyissä 1700-luvulla from 2023-12-12T19:54:27.001327
Aikamatkalla osa 1/4. Pohjoismaiden historian dosentti Mikko Huhtamies haluaisi päästä Itämerellä 1700-luvulla seilaavan kauppalaivan kyytiin. Mikko tutkii 1700-luvun haaksirikkoja ja haluaisi jute...
ListenAikamatkalla: Elisabet I:n hovissa from 2023-12-12T19:54:26.995171
Aikamatkalla osa 2/4. Tietokirjailija Marjo Nurminen haluaisi tavata Englantia vuosina 1558-1603 hallinneen Elisabet I:n. Elisabet I:stä pidetään yhtenä Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista. ...
ListenAikamatkalla: Martti Lutherin puheilla from 2023-12-12T19:54:26.989279
Aikamatkalla osa 3/4. Latinalaisen Amerikan historian dosentti Pekka Valtonen haluaisi tavata matkustaa Wormsin valtiopäiville vuonna 1521. Pekka haluaisi tavata siellä aikansa vaikutusvaltaisimman...
ListenAikamatkalla: Kun kristinusko saapui Suomeen from 2023-12-12T19:54:26.981776
Aikamatkalla osa 4/4. Kansalliskirjaston vanhojen karttojen asiantuntija ja keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio haluaisi matkustaa 1230-luvun Halikkoon. Halikko oli turkiskaupan keskus, ja todennä...
ListenIlmastonmuutos: Ihminen elää ilman vettä vain muutaman päivän from 2021-10-27T04:35:19.596831
Osa 1/6. Miten ihmeessä Homo sapiens, viisas ihminen, ei opi virheistään? Muinaisessa Neuvostoliitossa tehtiin järjetön päätös ja otettiin viljelyyn liian kuivia alueita Keski-Aasiassa. Kazakstanin...
ListenIlmastonmuutos: Kuivuus purkaa soihin varastoituneen hiilen ilmastoa lämmittämään from 2021-10-27T04:35:19.596003
Osa 2/6. Muuttuvatko maailman suot hiilinieluista hiilen lähteiksi? Kas siinä pulma, joka johtuu paljolti ihmisistä.
Siperian sulavista soista ryöppyävät metaani ja sitäkin voimakkaampi ...
Ilmastonmuutos: Kuivuus ja uusi riistomaabisnes ajavat paikalliset slummiin tai pakolaisiksi from 2021-10-27T04:35:19.595193
Osa 3/6. Siirtomaa-aika on täällä taas. Land grabbing, maan kaappaus, on iskenyt uudelleen entisiin "merentakaisiin siirtomaihin". Rikkaat maat, firmat ja sijoittajat ovat kaapanneet viljelymaata o...
ListenIlmastonmuutos: Kestääkö pohjoinen havumetsävyöhyke ilman kunnon talvea? from 2021-10-27T04:35:19.593733
Osa 4/6. Kaataako raju talvimyrsky viimeisenkin kuusen Suomesta, ja mitä tulee tilalle vai tuleeko? Entä palaako helteen kuivaksi paahtama Siperian taiga metsäpaloissa taivaan tuuliin? Kuumat ja ku...
ListenIlmastonmuutos: Kaadetaanko viimeinenkin viidakko soija- ja öljypalmuplantaasien tieltä? from 2021-10-27T04:35:19.592829
Osa 5/6. Sademetsät ovat ikivanhoja, siis ne ovat, joita ihminen ei ole hävittänyt. Trooppisten sademetsien kannalta ihminen on haitallinen tuholainen. Amazonas on pärjännyt trooppisena sademetsänä...
ListenIlmastonmuutos: Valtameriin on uponnut valtavasti lämpöä ja hiilidioksidia from 2021-10-27T04:35:19.592077
Osa 6/6. Vuosien mittaan valtameriin on imeytynyt suuret määrät lämpöä ja hiilidioksidia. Hiilidioksidipäästöt ilmaan ovat kasvaneet jatkuvasti, mutta ilman CO2-pitoisuus ei ole niin korkea kuin vo...
ListenVilli mieli: Lohi on vaeltava opettaja from 2019-10-16T08:20
Osa 5/5.
Mitä kalat tästä maailmasta ymmärtävät? Kalojen kognition tutkimus etenee vauhdilla. Nyt tiedämme, että kalat oppivat taitoja toisiaan tarkkailemalla. Miten vaeltavat lohet sopeu...
Villi mieli: Kana on viidakon saalistaja from 2019-10-16T08:10
Osa 4/5.
Mitä kanan mielessä liikkuu? Kanan luontainen ympäristö on viidakossa, jossa se vaeltelee ja nokkii suuhunsa kaikkea, minkä kiinni saa. Miten tuotantokanalassa toteutuvat viidako...
Villi mieli: Lehmä on oppimisen mestari from 2019-10-16T08:00
Osa 3/5.
Lehmät oppivat asioita navetassa jatkuvasti, vaikka niitä ei erikseen koulutettaisi. Ne myös lohduttavat toisiaan surun hetkellä. Millaista on elää lypsylehmän elämä?
E...
Villi mieli: Sika on melkein kuin ihminen from 2019-10-16T07:50
Osa 2/5.
Sika muistuttaa meitä ihmisiä monilla tavoilla. Sian luontaiseen elämään kuuluu jatkuva uuden etsiminen. Se on aina utelias ja hyvin perhekeskeinen eläin.
Sikaemoilla o...
Villi mieli: Koira on nuori susi from 2019-10-16T07:40
Osa 1/5.
30 000 vuotta sitten sudesta alkoi kehittyä koira. Koirat näyttävät erilaisilta kuin sudet, mutta miten ne eroavat mieleltään?
Elämä ihmisen kanssa on korostanut koiras...
Magnetismi: Magneettikentät toimivat mustien aukkojen ympäristössä from 2018-12-20T13:05
4/4 Magneettikenttien uskotaan olevan merkityksellisiä mustan aukon aktiivisuudelle. Ne vaikuttavat siihen, kuinka musta aukko ahmii kuumaa kaasua ympäristöstään. Magneettikentillä on roolinsa myös...
ListenMagnetismi: Aurinko on magneettikenttien hornankattila from 2018-12-20T13:03
3/4 Auringon magneettikenttä syntyy plasman hiukkasten liikkeestä. Monimutkaisen mekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta. Auringon pinnassa havaitaan useita ilmiöitä kuten auringonpilkku...
ListenMagnetismi: Maailman suurimmat magneetit kootaan fuusioenergian tutkimushankkeeseen ITERiin Ranskaan from 2018-12-20T13:02
2/4 Suurta fuusioenergian koelaitosta ITERiä rakennetaan Ranskan Caradacheen kansainvälisin voimin. Laitokseen kootaan maailman suurimmat magneetit, joiden avulla on tarkoitus tuottaa suuria magnee...
ListenMagnetismi: Kuinka sähkömagnetismin teoria löytyi? from 2018-12-20T13:01
1/4 Jo muinaisessa Kiinassa käytettiin kompassia, joka lienee vanhin magnetismin sovellus. Viime vuosisatojen aikana fysiikka edistyi Euroopassa ja vähitellen alettiin ymmärtää, mistä magnetismissa...
ListenTunteet 2: Kateuden avulla tunnistetaan omat tarpeet from 2018-11-26T13:55
4/4 Hyvä kateus on tavoiteltavaa, sillä se auttaa meitä huomaamaan ja saavuttamaan itsellemme merkityksellisiä asioita. Huono kateus puolestaan voi lamauttaa ja katkeroittaa, jopa uuvuttaa. Kuinka ...
ListenTunteet 2: Häpeän tunne on aina haitallinen, mutta pientä hyvääkin voi siitä löytyä from 2018-11-26T13:50
3/4 Häpeä syntyy ympäristöstä ja ympäristön asettamista vaatimuksista, tai niiden luomasta arvottomuuden tunteesta. Häpeän tunnetta edeltää yleensä aina jokin toinen tunne, ja usein se myös peitetä...
ListenTunteet 2: Rakkaus syntyy kemiallisen prosessin tuloksena - intohimon lisäksi se mahdollistaa huolenpidon from 2018-11-26T13:47
2/4 Ihana tunne, joka usein saa alkunsa aivojen välittäjäainecocktailista. Kun se on nautittu loppuun, jää jäljelle kiintymys ja läheisyys, jos olemme onnekkaita. Mutta rakkaudella on myös varjopuo...
ListenTunteet 2: Inho on pitänyt ihmiskunnan hengissä, mutta se voi myös tappaa from 2018-11-26T13:35
1/4 Vaikka inho on lajityypillisesti hyödyllinen tunne, voi se yleistyneenä olla myös vaarallinen: se voi johtaa esimerkiksi syömishäiriöön. Moraalinen inho voi ilmetä kehossa samoin fyysisin merke...
ListenAstrobiologiaa 2: Avaruustutkija huolestuu Maan ongelmista from 2018-10-26T08:00
Osa 4/4. Yhdysvaltalainen Jonathan Trent työskenteli parikymmentä vuotta NASAn tutkijana ja teki töitä sen eteen, kuinka Marsissa tuotetaan ruokaa ja energiaa. Mutta huoli ihmiskunnan tulevaisuudes...
ListenAstrobiologiaa 2: Varhainen evoluutio ja solukalvot from 2018-10-26T07:40
Osa 3/4. Elämän syntyminen ja kehittyminen on yksi keskeinen astrobiologian tutkimusaihe. Miljardien vuosien takaisia vaiheita biomolekyyleistä soluiksi emme tunne juurikaan, sillä kaikki välivaihe...
ListenAstrobiologiaa 2: Avaruuden valloituksen eettisyys from 2018-10-26T07:20
Osa 2/4. Jos Marsissa on elämää, vaikkapa vain alkeellisia pieneliöitä, meidän pitää jättää sellainen elämä marsilaisille. Näin sanoi aikoinaan tähtitieteilijä Carl Sagan. Dosentti Kirsi Lehdon mie...
ListenAstrobiologiaa 2: Marsiin asumaan, mineraaleja asteroideilta from 2018-10-26T07:00
Osa 1/4. Astrobiologian kiehtova kysymys on, kuinka elämä sai alkunsa ja kehittyi yksinkertaisista molekyyleistä. Nyt ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen, mutta minkälaisissa oloissa tämä Maa-pla...
ListenSeksitaudit: Huuli- ja genitaaliherpes viihtyvät kumpikin ihmisen molemmissa päissä from 2018-06-28T12:00
Osa 5/5. Ennen huuliherpes eli yskänrokko oli ihmisen yläpäässä ja genitaaliherpes alapäässä, näin ei aina ole enää. Molemmat Herpes simplex -virukset, HSV-1 ja HSV-2, voivat elellä ihmisen kummass...
ListenSeksitaudit: Tippuri yleistyy rivakasti nuorilla - testeillä se löytyy, kuten myös HIV from 2018-06-28T11:40
Osa 4/5. Tippuri lisääntyy Suomessa rivakkaa tahtia. Nykyään Suomesta löytyy 600 tapausta vuodessa, kun 10 vuotta sitten jäätiin alle sataan. Tippuri yleistyy nimenomaan nuorilla aikuisilla.
<...
Seksitaudit: Klamydia voi steriloida nuoria from 2018-06-28T11:20
Osa 3/5. Klamydiaa voisi sanoa nuorisotaudiksi, sillä 65 % tartunnoista löydetään alle 25-vuotiailta. Joka neljäs todettu tartunta on alle 20-vuotiaalla. Klamydia on myös Suomen yleisin seksitauti:...
ListenSeksitaudit: Kuppa tarttuu helposti from 2018-06-28T11:00
Osa 2/5. Kuppa eli syfilis koituu edelleen kuolemaksi, jos sitä ei hoideta. Ennen penisilliinin keksimistä kuppa eteni kolmessa vaiheessa haavasta hulluuden kautta hautaan. Useita reipasta seuraelä...
ListenSeksitaudit: Nykyiset seksitaudit ovat usein oireettomia from 2018-06-28T10:40
Osa 1/5. Iso osa sukupuolitaudeista on nykyään kavalasti oireettomia. Oireettomina ne jäävät löytymättä ja ehtivät siksi levitä laajalle ennen paljastumistaan. Vilkasta seura- ja seksielämää viettä...
ListenTunteet: Suru näyttää, mikä on tärkeää elämässä from 2018-05-25T15:15
Suru auttaa hidastamaan tahtia ja pysähtymään silloin, kun menetämme jotain merkityksellistä, jota ei voi saada takaisin. Suru auttaa myös näkemään, mikä on itselle tärkeää. Suru tekee meidät helpo...
ListenTunteet: Ilo antaa hyvää virettä, mutta voi johtaa uupumukseen from 2018-05-25T15:00
Osa 3/4. Ilo tekee keveäksi ja antaa hyvää virettä. Se värittää todellisuutta miellyttävään suuntaan ja ohjaa tekemään lisää sitä, mikä tuntuu hyvältä. Iloisuus on tavoiteltava tunne, mutta joskus ...
ListenTunteet: Pelko auttaa pelastumaan from 2018-05-25T14:45
Osa 2/4. Pelon avulla tunnistamme vaaroja ja pysymme turvassa, kun jokin uhkaa meitä. Pelko voi saada meidät kokemaan asiat uhkaavina ja värittää tilannetta, jolloin emme näe niitä enää objektiivis...
ListenTunteet: Vihan avulla saavutetaan tavoitteita from 2018-05-25T14:30
Osa 1/4. Vihantunnetta tarvitaan, jotta tunnistamme omat rajamme, reviirimme sekä itsellemme tärkeät asiat. Vihansukuiset tunteet liikkuvat pienestä ärtymyksestä silmittömään raivoon, mutta parhaim...
ListenAstrobiologiaa: Tulivatko elämän rakennusaineet Maapallolle komeetoilta? from 2018-04-23T12:00
Osa 4/4. Onko tuntemamme elämä voinut syntyä kometaarisen pölyn mukana tulleista orgaanisista molekyyleistä ja raskaista alkuaineista? Entä mistä maapallon vesi on tullut?
Turun yliopisto...
Astrobiologiaa: Komeetoista tietoa elämän synnystä Maassa from 2018-04-23T11:50
Osa 3/4. Jäiset komeetat ovat parhaiten säilyneitä taivaankappaleita aurinkokunnassa. Siksi ne tarjoavat tietoa elämän synnystä ja elämän kehityksestä myös Maassa. Tuleehan kotiplaneetallemme vuode...
ListenAstrobiologiaa: Mikä oli elämän alkuneste? Mitä on elämän informaatio? from 2018-04-23T11:40
Osa 2/4. Kun elämä sai alkunsa yli 4 miljardia vuotta sitten, oliko alkuliemessä vettä vai jotain muuta? Mikä sai elämän kehittymään?
Elämään on kehittynyt erilaisia eliöitä ja haaroja. S...
Astrobiologiaa: Miten elämä syntyi? Astrobiologian kiehtova kysymys from 2018-04-23T11:30
Osa 1/4. Elämän synty on täydellinen mysteeri. Minkälainen oli miljardeja vuosia sitten se hetki ja ne molekyylit mistä Maan elämä lähti liikkeelle? Tuliperäinen ympäristö loi ilmeisesti otolliset ...
ListenLentäminen: Lentokone laskeutuu kentälle from 2017-12-18T15:40
Osa 4/4. Lentokone laskeutuu joko manuaali- tai automaattiohjauksella. Miten kone saadaan laskemaan korkeutta ja lopulta laskeutumaan turvallisesti lentokentälle? Miten kentän liukkaus vaikuttaa la...
ListenLentäminen: Lentäminen on lentämistä mittareiden avulla from 2017-12-18T15:30
Osa 3/4. Lentäjä lentää mittarilentoa mutta hän seuraa myös muuta liikennettä ikkunasta ja näytöiltä käsin. Oleellinen osa lentäjän työstä on keskustelua lennonjohtajien kanssa. Lennon aikana voi e...
ListenLentäminen: Lentokone lentää matkalentokorkeudessa from 2017-12-18T15:20
Osa 2/4. Matkalentokorkeudessa liikennelentokonetta ohjataan automatiikalla. Mikä on koneen lentonopeus nykyisin ja miksi lentokorkeus on tavallisesti 11-12 kilometriä? Ovatko pienet koneet alttiim...
ListenLentäminen: Lentokone nousee ilmaan from 2017-12-18T15:10
Osa 1/4. Miten lentokone nousee ilmaan ja miten nostovoima syntyy? Miten konetta ohjataan?
Kysymyksiin vastaavat liikennelentäjät Aleksi Kuosmanen ja Tom Hakala Finnairista. Toimittajana on Sis...
Zoonoosit: Miten ihmeessä meissä on pätkät virusten perimää? from 2017-12-18T15:00
Osa 4/4. Perimästä näkyy mitä tauteja jo esivanhemmat sairastivat. Sama toimii kärpäsillä, niillä aikaisemmin sairastetut taudit näyttävät vaikuttavat taudinkestävyyteen. Osa perimään jääneestä vir...
ListenZoonoosit: Miten lepakon tauti karkasi sivettikissan kautta ihmisen kimppuun eli miten eläinsairaus muuttuu from 2017-12-18T14:50
Osa 3/4. Onko meillä ihmisen omia Homo sapiensin tauteja ollenkaan? Monet ihmisten taudit ovat peräisin eläimiltä. Ihmisellä on edelleen tapana ängetä liian liki villejä eläimiä. Lähikontaktissa ni...
ListenZoonoosit: Onko lepakko vampyyrin veroinen tappaja? from 2017-12-18T14:40
Osa 2/4. Vampyyrit ja lepakot liitelevät yössä verta imien ja kuolemaa kylväen ainakin kauhuleffoissa, mutta mitä niistä todellisuudessa tiedetään? Lepakoita ja niiden tappavuutta on tutkittu ihan ...
ListenZoonoosit: Zoonoosit tarttuvat eläimistä ihmisiin ja päinvastoin from 2017-12-18T14:30
Osa 1/4. Ebola, rabies eli vesikauhu, lintuinfluenssa ja muut zoonoosit ovat eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja. Miksi iso ja vahva ihminen ei kestä zoonooseja, vaan kuolla kupsahtaa helpommin ku...
ListenAivojen kehitys: Tunteet ja itsesäätely opitaan vuorovaikutuksessa from 2017-12-18T14:20
Osa 4/4. Jo vastasyntynyt voi tunnistaa ympärillään vallitsevan tunneilmaston, mutta tunteiden säätely opitaan myöhemmin. Aikuisella onkin tärkeä tehtävä lapsen tunteiden peilaamisessa ja tunnesäät...
ListenAivojen kehitys: Muistin avulla maailma jäsentyy from 2017-12-18T14:10
Osa 3/4. Vastasyntyneen muisti on kuin työkalupakki: siellä on sikiöaikana kertyneitä tietoja ja taitoja, joita vauva sitten linkittää merkityksiin ja tunteisiin. Arjen tapahtumien, niiden toistoje...
ListenAivojen kehitys: Kieli kehittyy vuoropuhelussa from 2017-12-18T14:00
Osa 2/4. Vastasyntyneen vauvan kuulojärjestelmässä on paljon taitoja, jotka ovat peräisin sikiöajalta. Jo syntyessään vauva tunnistaa äidinkielensä ja puhetilanteisiin liittyviä tunteita, ja aivoih...
ListenAivojen kehitys: Sikiöaikana kehittyvät aistit from 2017-12-18T13:50
Osa 1/4. Kun vauva syntyy, eivät aivot ole vielä valmiit, mutta paljon on tapahtunut jo sikiöaikana: tunto-, haju- ja makuaistia on harjoitettu, kuuloaisti on saanut paljonkin työstettävää ja jopa ...
ListenOnnellisuusharjoituksia 2: Liikunnasta hyvinvointia from 2017-12-18T13:40
Osa 9/9. Mikä merkitys liikunnalla on ihmisen kokemassa onnellisuudessa? Monien tutkimusten mukaan liikuntaa harrastavat ihmiset sairastuvat harvemmin masennukseen. ”Olemme fyysisiä olentoja, lapse...
ListenOnnellisuusharjoituksia 2: Oman tien löytäminen from 2017-12-18T13:30
Osa 8/9. Pitääkö elämässä olla tavoitteellinen? Auttaako se löytämään oman tien? Teija Halosta onnellisuusharjoitukset auttoivat löytämään oman äänen ja pitämään suunnan – vaikka elämä vammaisen la...
ListenOnnellisuusharjoituksia 2: Sosiaalisuus – ihminen ei tykkää olla yksin from 2017-12-18T13:20
Osa 7/9. Ihminen on sosiaalinen olento. Me tarvitsemme muita ihmisiä. ”Ihmisten kyky ja halu yhteistyöhön saattaa jäädä taka-alalle aikakaudella, jossa korostetaan yksilöllisyyttä”, pohtii psykoter...
ListenOnnellisuusharjoituksia 2: Pilvestä rohkeutta – saako sieltä rahaakin? from 2017-12-18T13:10
Osa 6/9. Kuvittele pilvi, josta saat itsellesi tarvittavia asioita: rohkeutta, voimaa kohdata ikävät asiat ja uskoa tulevaisuuteen hankalassa tilanteessa. Teija Halonen lykkää aina asioiden hoitami...
ListenOnnellisuusharjoituksia 2: Valokuvan voima from 2017-12-18T13:00
Onnellisuuharjoitukset jatkuvat! Osa 5/9. ”Olenpa tyhmän näköinen tässä valokuvassa”. Näin saattaa moni meistä ajatella itsestään. ”Voisitko vaihtaa näkökulmaa ja pitääkin itseäsi valokuvassa kaun...
ListenOnnellisuusharjoituksia: Hyvien asioiden näkeminen ja niiden vahvistaminen from 2017-06-12T15:10
Osa 4/9. Kun ihminen on tehnyt onnellisuusharjoituksia jonkin aikaa, hän kenties pystyy näkemään aikaisempaa enemmän hyviä asioita. Huomio on siirtynyt negatiivisesta ajattelusta myönteisempään suu...
ListenOnnellisuusharjoituksia: Anteeksiantaminen vapauttaa from 2017-06-12T15:00
Osa 3/9. Miten suhtautua sinua loukanneeseen ihmiseen? Kostaa vai kertoa loukkaajalle, miten hänen tekonsa satutti sinua - ja toivoa anteeksiantoa. Voiko loukattu antaa anteeksi, vaikka siltä ei tu...
ListenOnnellisuusharjoituksia: Kiitollisuus tuo onnellisuutta from 2017-06-12T14:50
Osa 2/9. Mikä tekee sinut tyytyväiseksi? Mikä saa sinut iloiseksi? Kun Teija Halosen elämä oli kriisissä, hän näki vain negatiivisia asioita. Teijan lista hyvistä asioista oli perin lyhyt. Alussa k...
ListenOnnellisuusharjoituksia: Vatvomisesta eroon from 2017-06-12T14:40
Osa 1/9. Aika moni meistä tuppaa murehtimaan asioita. Ongelmaksi se muodostuu, jos ajatukset kiertävät samaa negatiivista kehää. Vatvominen ei kuitenkaan edistä asioiden ratkeamista. Pääseekö vatvo...
ListenOppimisvaikeudet: Huono työmuisti hankaloittaa päässälaskua ja muita arkisia toimia from 2017-06-12T14:30
Osa 4/4. Työmuisti on yksi osa ihmisen muistijärjestelmää, mutta oppimisen kannalta hyvin tärkeä osa. Huono työmuisti näyttäytyy esim. vaikeutena ymmärtää moniosaisia ohjeita tai muistaa mitä pitää...
ListenOppimisvaikeudet: Hahmotushäiriö voi vaikuttaa kellon tuntemiseen ja kartanlukutaitoon from 2017-06-12T14:20
Osa 3/4. Hahmotushäiriöt ilmenevät tilan hahmottamisen, liikkeen ja etäisyyksien arvioinnin tai asioiden välisten suhteiden hahmottamisen vaikeuksina, tai esim. motorisena kömpelyytenä. Koulussa se...
ListenOppimisvaikeudet: Dyskalkulia vaikeuttaa muttei estä laskemaan oppimista from 2017-06-12T14:10
Osa 2/4. Laskemiskyvyn häiriöstä eli dyskalkuliasta kärsivälle perusmatematiikka, kuten esim. yhteen- ja vähennyslaskut tai määrien arvioiminen, tuottaa suuria vaikeuksia. Dyskalkulia vaikuttaa muu...
ListenOppimisvaikeudet: Lukivaikeus voi haitata vielä työelämässäkin from 2017-06-12T14:00
Osa 1/4. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus on yleisin oppimisvaikeuksista, ja dysleksia on yksi osa sitä. Lukivaikeudesta voi kärsiä vielä aikuisenakin, vaikka kouluiän kuntoutuksella saadaan hyv...
ListenAtomi: Sähkömagneettinen vuorovaikutus pitää atomin kasassa from 2017-06-12T13:45
Osa 4/4. Plus ja miinus vetävät toisiaan puoleensa ja näin käy myös atomissa, jossa ydin on plusmerkkinen ja elektronit miinusmerkkisiä. Näin atomi pysyy kasassa. Käytännössä ydin ja elektronit läh...
ListenAtomi: Heikon voiman ansiosta ydin voi hajota toiseksi from 2017-06-12T13:30
Osa 3/4. Joskus atomiydin hajoaa toiseksi ytimeksi. Silloin puhutaan radioaktiivisesta hajoamisesta, joka on heikon vuorovaikutuksen ansiota. Heikko vuorovaikutus tarvitsee massiivisia välittäjähiu...
ListenAtomi: Vahva voima paketoi atomiytimen from 2017-06-12T13:15
Osa 2/4. Atomiytimen protonit ja neutronit sisältävät kumpikin kolme kvarkkia, jotka niputtaa yhteen vahva voima eli vahva vuorovaikutus. Se myös pakkaa protonit ja neutronit yhteen ytimeksi. Vahva...
ListenAtomi: Atomi on pelkkää tyhjää from 2017-06-12T13:00
Osa 1/4. Atomiko täynnä tyhjää? Kyllä, jos nimittäin pääsisimme katsomaan atomin sisään, huomaisimme, että atomiytimen etäisyys sen ulkoreunoilla kiertävistä elektroneista on suhteessa jopa suuremp...
ListenVerenluovutuksessa: Annettu veri pelastaa yli 10.000 ihmishenkeä vuodessa from 2017-06-12T12:45
Osa 4/4. Kuinka paljon ihminen voi menettää verta ja silti toipua henkiin? Kuinka paljon verta virtaa Suomen Punaisen Ristin veripalvelun kautta ja kenelle se menee? Luovutettu veripussillinen jaot...
ListenVerenluovutuksessa: Veriryhmällä on väliä ja muilla jakoluokilla from 2017-06-12T12:30
Osa 3/4. Miksi ihminen hylkii väärän sorttista verta? Entä mikä veriryhmä hylkii tai sietää mitäkin? Maallikkokin tietää ABO-veriryhmät, mutta se ei SPR:n Veripalvelun hommissa riitä. Suomalaisten ...
ListenVerenluovutuksessa: Veri jaotellaan verivalmisteiksi eri tarkoituksiin from 2017-06-12T12:15
Osa 2/4. Miksi veri jaotellaan osaverivalmisteiksi eikä anneta kokoverenä potilaille? Itsensä kuiviin hikoilleen maratoonarin suoneen pistetään ensiavussa suolaliuosta, mutta se kaikille riitä. Min...
ListenVerenluovutuksessa: Verihiutaleiden luovuttaja voi pelastaa syöpäpotilaan from 2017-06-12T12:00
Osa 1/4. Mihin verihiutaleita tarvitaan? Verta luovutetaan tavallisesti puolisen litraa kerrallaan, mutta nyt ei luovutetakaan kokoverta. Joukko verihiutaleiden luovuttajia makoilee letkuineen Suom...
Listen